Hirsijärvi

Wikipedia

Hirsijärvi kesällä 2005

Hirsijärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistön keskiosan reuna-alueella Kiskon, Kiikalan ja Muurlan kunnissa. Järven pinta-ala on 5,3 km² ja sen rannalla on varsin runsaasti loma-asutusta. Järvi on pitkä, noin 13 km ja luonteeltaan leveän joen kaltaisena ulottuu pohjoisessa Kruusilan kylän kohdalla ykköstielle. Uusi moottoritie tulee kulkemaan pohjoisempaa ja rauhoittaa siten tieltä kuuluvaa meteliä. Etelässä veneellä pääsee noin 500 m päähän Toijan kylästä Kaunistonkosken padolle. Järven rannat ovat osittain matalia ruohikkolahtia, mutta paljon löytyy jyrkkiä ja karuja kalliorantojakin. Järvessä on laajoja noin 9 m syviä alueita. Järvenkorkeus merenpinnasta on 46 m. Järven keskivaiheilla sijaitsee Isoniemen vanhojen metsien suojelualue, kooltaan 18 hehtaaria.

Sisällysluettelo

1 Historiasta
2 Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen arvio järven tilasta
3 Linnusto
4 Kalastusmahdollisuudet
5 Säännöstely
6 Lähteet

[muokkaa] Historiasta

Toijan kylä sijaitsi aikaisemmin Kaunistonkosken kohdalla, johon perustettiin 1700-luvulla saha. Vanhoja patoaltaita sahasta on vielä jäljellä.

Järvenpintaa on laskettu 1930-luvulla, jolloin muutamista matalimmista lahdista saatiin lisää peltoa.

[muokkaa] Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen arvio järven tilasta

Hirsijärvi on rehevä järvi, joka saa suuren osan ravinnekuormituksestaan ympäröiviltä peltoalueilta. Kasvillisuus järven rannoilla on runsasta ja leväkukintojen runsaus kesäisin laskee järven virkistyskäyttöarvoa. Sekä kokonaisfosfori-, että –typpipitoisuudet ovat suuria ja vesi on sameaa ja jokseenkin humuspitoista. Järven syvännepaikat kärsivät happikadosta etenkin loppukesästä, jolloin pohjasedimentistä vapautuu fosforia yläpuoliseen vesimassaan lisäten rehevöitymiskierrettä.

[muokkaa] Linnusto

Hirsijärvi ei ole varsinaisesti lintujärvi, mutta sillä pesii vakituisesti silkkiuikkuja, taveja, heinäsorsia, telkkiä ja kanadanhanhia. Joka kesä nähdään harmaahaikaroita ja joinakin vuosina nämä ovat siellä pesineetkin. Järvellä ruokailee vakituisesti kalasääski sekä silloin tällöin useita harvinaisempia lintuvieraita, kuten kuikka. Kahlaajista esiintyvät rantasipi, taivaanvuohi ja lehtokurppa. Järven vakituisiin asukkaisiin kuuluvat tietenkin myös lukuisat lokit ja tiirat. Etelä-pohjoissuunnassa kulkeva pitkä järvi houkuttelee muuttoaikoina vesilintuja seuraamaan järven reittiä.

[muokkaa] Kalastusmahdollisuudet

Kalastuksen kannalta merkittävin kala on kuha. Haukia ja ahvenia sekä erilaisia särkikaloja on runsaasti. Kalakannan lajisto on laajuudeltaan merkittävä, löytyy kiiskeä, simppua, sorvaa, pasuria ja monia muita. Rapukanta kuoli 1960-luvun alussa rapuruttoon eikä ole sen jälkeen enää toipunut.

[muokkaa] Säännöstely

Hirsijärvi on säännöstelty: Kaunistonkosken pato sijaitsee 800 metrin päässä järven luusuasta. Hirsijärvi ja sen laskupuro eivät kuulu erityisen suojeluohjelman piiriin, mutta koko vesistö on suojeltu koskiensuojelulailla.