Hugo de Vries
Wikipedia
Hugo de Vries (16. helmikuuta 1848 – 21. toukokuuta 1935) oli alankomaalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä. Hän keksi uudelleen vuonna 1900 samanaikaisesti Carl Corrensin ja Erich Tschermakin kanssa Gregor Mendelin kolme vuosikymmentä unohduksissa olleet periytymissäännöt. Vries kehitti myös oman teoriansa mutaatioista evoluutiossa. Hänen mutaatioteoriansa kuitenkin hylättiin 1930-luvulla.
Vries opiskeli Leidenin, Heidelbergin ja Würzburgin yliopistoissa. Hänestä tuli Amsterdamin yliopiston kasvitieteen professori 1878.
Vries tutki uransa alussa mm. kasvisolujen nestejännitystä, osmoosia ja soluliman läpäisevyyttä ja myöhemmin ryhtyi tekemään perinnöllisyyttä selvittäviä kokeita. Tutkimukset johtivat samoihin päätöksiin mitä Mendel esitti vuosikymmeniä aiemmin. Vries sai tietää Mendelin tutkimuksista 1890-luvun lopulla. Hän julkaisi tutkimustuloksensa vuonna 1900 ranskalaisessa Comtes Rendus de l'Académie des Sciences -aikakausjulkaisussa, mutta jätti siteeraamatta Mendelin työn. Corrensin arvostelun jälkeen hän kuitenkin myönsi Mendelin vaikutuksen tutkimukseensa.
Vries otti ensimmäisenä käyttöön termin "mutaatio" ja esitti oman mutaatioteoriansa 1900-luvun alussa. Hän kirjoitti aiheesta 1901 julkaistun kirjan Die Mutationstheorie. Vriesin teoria esitti että sattumanvaraisesti ilmestyvien mutaatioiden avulla kehittyy suurilla hyppäyksillä aivan uusia lajeja, darwinistisen asteittaisen muutoksen sijaan. Hänen virheellinen teoriansa sai jonkin aikaa kannatusta, kunnes hylättiin lopullisesti 1930-luvulla nykyaikaisen synteettisen evoluutioteorian myötä.
Vries jäi eläkkeelle Amsterdamin yliopistosta 1918.
[muokkaa] Tunnetuimmat teokset
- Die Mutationstheorie (1901)
- Species and Varieties: Their Origin by Mutation (1905)
- Plant Breeding (1907)
