Hurrilaiset
Wikipedia
Hurrilaiset olivat arvoituksellinen kansa varhaisessa Lähi-idässä. Hurrilaisia saapui pohjoiseen Mesopotamiaan noin 2500 eaa. Heidän valtioitaan olivat muun muassa Mitanni ja Urartu. Luultavasti hurrilaiset toivat hevosen Lähi-itään vuoden 2000 eaa. paikkeilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hurrilaiset
Hurrilaisten kantamaa lienee ollut Kaukasus-vuorten rinteillä. Noin 2400 eaa. hurrilaisia levittäytyi Nuziin ja Urkeshiin. Heidän nimiään esiintyi seuraavina vuosisatoina satunnaisesti nykyisen Pohjois-Irakin Kirkukin alueella. Hurrilaiset levittäytyivät Khabur-joesta Zagros-vuorten rinteille. Urkesh oli hieman ennen vuotta 2000 eaa. ensimmäinen tunnettu hurrilainen kuningaskunta. Urkesh oli jo 5000 eaa. perustettu asutuskeskus Pohjois-Syyriassa Taurus-vuorten alla nykyisen Qamishlin kaupungin lähellä. Hurrilaiset versinaisesti perustivat kuningaskunnan sinne, jonka Akkad valtasi. Akkadin ja Urkeshin välillä oli dynastinen liitto ja Akkadin kuninkaan Naram-Sinin tytär
Tihein hurriasutus oli Subarin maassa, Khabur-joen mutkassa seuraavan vuosituhannen ajan. Akkadin imperiumin romahdus salli hurrilaisille vallan alueella. Mutta jonkin aikaa vuoden 2000 eaa. jälkeen laajeneva amorilainen kuningaskunta Mari teki Urkeshista vasallikaupungin. Urkesh vastusti tätä voimakkaasti. Vuosituhannella 2000-1000 eaa. hurrilainen vaikutus levisi laajalle alueelle Lähi-Idässä ja heitä asui lähes joka puolella aluetta. Hurrilaiset muuttuivat sotilasmahdiksi, kun heidän johtoonsa saapui indoeurooppalaisia sotilasjohtajia. Noin 1725 eaa. hurrilaisia levittäytyi Pohjois-Syyriaan, kuten Alalakhiin. Yamhad (Jamkhad) oli amorilais-hurrilainen kuningaskunta, jonka heettiläinen kuningas Hattushili löi 1600 eaa.
1540–1520 eaa. oli lukuisia hurrilaisten hallitsemia pikkuvaltioita Lähi-idässä.
Hurrilaisissa oli taitavia seppiä ja sumerilaiset lainasivat kupariterminologiansa hurrilaisilta. Kuparia, tinaa ja hopeaa saatiin hurrilaisten johtamista kizzuwatnan ja Ishuwan maista, Kaakkois-Turkista. Monia varhaisia Lähi-idän kansoja kuten kesedimiläisiä, subartulaisia, kassiitteja ja lullubilaisia on liitetty joskus hurrilaisiin. On myös ajateltu että habirut olisvat olleet hurrilaisia, vaikka keitä on pidetty hebrealaisina. Hurrilaisten kieli ei ollut sukua indopeurooppalaisille tai seemiläisille, heidän kielensä oli ergatiivis-agglutinatiivinen ja sukua Urartun kielelle, ja ehkä kaukaista sukua Koillis-Kaukasian kielille.
[muokkaa] Hurrilaisen kulttuurin laajeneminen
Urkesh oli ainoa hurrilainen kaupunki noin vuosituhannella 3000-2000 eaa. Seuraavalla vuosituhannella 2000-1000 eaa. Arrapha, Harran, Kahat, Nuzi, Taidu and Washukanni – Mitannin pääkaupunki. Noin 2000 eaa. hurrilaiset omaksuivat Assyrian nuolenpääkirjoituksen.
[muokkaa] Urkeshin kuninkaita
Hurrilaisen urkeshin kaupungin kuninkaita:
- Tupkish endan (n. 2250 eaa.)
- Tish-atal endan (hallitusaika ?)
- Shatar-mat (hallitusaika ?)
- Atal-shen (hallitusaika ?)
- Ann-atal (n. 2050 eaa.)
- Te'irru (n. 1800 eaa.)
[muokkaa] Hurrilaisia paikkoja
Hurrilaisia löytöjä on tehty alla mainittujen lisäksi myös paikoista paikoista Alalakh, Amarna, Hattusa ja Ugarit.
- Tell Mozan (muinainen Urkesh) Urkesh an overview
- Yorghan Tepe (muinainen Nuzi) The Semitic Museum: Nuzi and the Hurrians
- Tell Brak (muinainen Nagar) Tell Brak Learning Sites
- Tell Leilan (muinaiset Shehna ja Shubat-Enlil) Yale Tell Leilan Project
- Tell Barri (muinainen Kahat) Missione Italiana archaeologica a Tell Barri
- Kenan Tepe Upper Tigris Archaeological Research Project
- Tell Tuneinir Tell Tuneinir St. Louis Archaeological Expeditions
- Umm el-Marra (muinainen Tuba?) The Johns Hopkins/University of Amsterdam Joint Expedition to Tell Umm el-Marra
- Tell Chuera Grabung Tell Chuera
- Hammam al Turkman (muinainen Zalpa?) Excavation Hammam al Turkman, Leiden University
- Tell Sabi Abyad Dutch Excavation at Tell Sabi Abyad
- Hamoukar The Hamoukar Expedition University of Chicago
- Chagar Bazar
- Tell el Fakhariya / Ras el Ayn (muinainen Washukanni?)
- Tell Hamidiya (muinainen Taidu?)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Urkesh excavations (official website)
- archaeobotany at Tell Mozan (Tübingen University)
