Urartu

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Urartun valtakunta 900-600 eaa.

Urartu (urartuksi Biainili) oli itäturkkilainen valtakunta, jonka keskus sijaitsi Van-järven tienoilla. Maa oli yhtenäinen noin 850-585 eaa. ja valtioliitto noin 1300-850 eaa., ehkä jo aiemmin. Urartu oli merkittävä Assyrian vihollinen ja se laajeni suureksi valtioksi noin 750 eaa. mennessä. 700-luvulla Urartu alkoi heikentyä maahan monista suunnista kohdistuneiden hyökkäysten takia. Kimmeriläiset, assyrialaiset, meedialaiset ja skyytit ahdistelivat maata, ja skyytit valloittivat sen 585 eaa.

[muokkaa] Urartu

Nimi Urartu on assyrilaisten antama, se saattaa tarkoittaa vuorimaata. Urartulaisten oma nimi Biainili ("bialaiset") tarkoittaa Van-järveä. Myös Nairi on kytketty Urartuun, samoin Khaldi (erään jumaluuden mukaan), kuten myös Ararat.

Urartu liittyy vahvasti hurrilaisiin ja heettiläisiin, mutta Urartu oli oma sivilisaationsa. Urartun kieli ei ollut indoeurooppalainen vaan agglutinoiva kieli, joka oli sukua hurrille. Urartun kieli muistutti koillis-kaukasian kieliä je ehkä nykyistä Georgian kieltä. Urartulaisia linnakkeita oli Vanissa, Armavirissa, Erebunissa (nykyisessä Jerevanissa), Anzafissa, Cavustepessa ja Başkalessa. Myös Altintepe, Toprakkale, Patnos ja Cavustepe olivat ainakin ajoittain urartulaisia. Urartun metallityöt olivat tunnettuja ja hyvin tehtyjä.

Hurrilaisia tiedetään olleen Syyriassa jo 2300 eaa. Uruatrin tai Nairin liitto mainitaan ensin kertaa vihollisena Assyrian Shalmaneser I:n piirtokirjoituksissa noin 1270 eaa. Uratulaiset hyökkäsivät toistuvasti Assyriaan, erityisesti sen kuninkaitten Tukulti-Ninurta I (n. 1240 eaa.), Tiglat-Pileser I (n. 1100 eaa.), Ashur-bel-kala (n. 1070 eaa.), Adad-nirari II (n. 900 eaa.), Tukulti-Ninurta II (n. 890 eaa.) ja Ashurnasirpal II (883-859 eaa.), Aramu (n. 860-843 eaa.) aikana.

Urartun vahva emiraattien liitto oli perustettu viimeistään 9. vuosisadalla eaa. Sitä ennen Urartun heimot olivat hajanaisia.

Kuningas Aramu (n. 860-843 eaa.) yhdisti Urartun, mutta hänen pääkaupunkinsa Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Shalmaneser (Salmanasser) III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runasaiden tappioiden jälkeen. Salmaneser hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin mutta tämä hyökkäys menestyi vielä huonommin, kun vastassa oli Urartun voimakas kuningas Sardur. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat urartua, ja vetäytyivät maasta.

Sardur I (832-820), Lutiprin poika anasti vallan ja perusti mahtidynastian. Sardur I siirsi pääkaupungin Tushpaan (Tuspaan) nykyiseen Vaniin Van-järven rannalle, ja myös linnoitti kaupungin. Piirtokirjoitukset olivat kirjoitetut assyriaksi. Sardur I:n jälkeen tulevat kuninkaat laajensivat valtakuntaa. Ispuini (n. 820-800 eaa.) valtasi Mushashirin naapurivaltion ja nimitti Sarduri II:n varakuninkaakseen. Ispuinin poika Menua 800-785 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm kauas etelään. Menua hallitsi maata yhdessä ispuinin kanssa 10 vuotta. manua rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km päähän Assyrian pääkaupungista Ninivestä. Manua laajansi valtakuntaa myös länteen Eufratin mutkaan asti, panen verolle myöhäisgheettiläisen Malatian. Manian valtakunta ulottui lopulta koillisessa Araks-joen toisella puolelle ja idässä manneaan Urmiajärvelle. Menualta on sääilynyt kirjoitus mm Urmiajärven läheltä sijaitsevasta Tashtepestä. Menua rakansi nimeään kantavan kanavan tehostamaan ohran- ja vehnänviljelyä.

Argishtish (Argisti) I (n. 785-760 eaa.) laajensi valtakuntaa entisestään ja löi maahan kohdistuneet Assyrian kuninkaan Shalmanassar IV:n sotaretket. Argisti laajansi maata nimenomaan itään, mutta joutui jatkuvasti sotimaan valloitetuista alueista. Argistin aikana Urartun raja ulottui Erivaniin (Jerevan), Sevanjärvelle, Kurajoelle ja sitten Transkaukasukselle.

Sardur III 764-733 eaa. taisteli itärajalla ja valloitti lännessä Kommagenen, Malatyan ja Aleppon. Urartu ulottui Izoliin Eufratin varrella.

Urartun laajeneminen pysähtyi Assyrian Tiglatpileser III:een, joka nousi Assyrian valtaistuimelle Sardurin 21. hallitusvuonna. Tiglatpileser hyökkäsi heti Urartun kaakkoisten alueiden kimppuun, karkotti sieltä urartulaiset ja siirsi alueelle uusia ihmisiä. Sardur hävisi Eufratin varrella Urfasta pohjoiseen käydyn taistelun. Assyrian armeija eteni Tuspan muureille asti ajaessaan takaa pakenevie urartulaisia, mutta ei kyennyt valloittamaan kaupunkia ilman piirityskalustoa. Kolmen vuoden kuluttua Assyria kaapasi kaikki Urartun läntiset valloitukset. Urartulla oli enää Armenian järvien ydinalue ja pohjoiset alueet. Sardur kukistui palatsikumouksessa. Seuraaja Rusas I valtasi takaisin meneteyt alueet kaakossa ja Azerbaidzhanin Iranissa, kun kapina piti Salmanassar V:n muissa touhuissa. Urartu valtasi taas Musashirin (Musassirin). Rusas I:n valtakunta ulottui Toprak-Kaleen, jonne kuningas rakennutti kanavan ja puutarhakaupungin.

Urartun alamäki alkoi toden teolla, kun 750 eaa. kimmeriläiset ja 714 Assyrian kuningas Sargon II hyökkäsivät Urartuun. Mushashirin päätemppeli ryöstettiin, ja Iso-Sabia pitkin edenneet Sargon II:n armeija voitti kimmeriläissodassa heikentyneen Rusas I:n joukot(730–713 eaa.) taistelussa Urmiajärven lähellä. Sargon II:n assyrilaiset hävittivät urartua ankarasti. Paluumatkalla vallattiin ja ryöstettiin Mushashir. Tämän jälkeen Urartu oli enää ydinmaa. Ruas I:n poika, Urartun kuningas Argisti II maksoi veroja Niniveen ja onnistui vain ankarasti ponnistellen puolistamaan maata kimmeriläisiä vastaan. Rusas II onnistui hyökkäämään Fryygiaan länteen. Urartun viimeiset edes kohtalaisen merkittävät kuninkaat olivat Rusas III ja Sardur IV. Sitten Urartuun hyökkäsivät pohjoisesta skyytit 620 eaa., ja maan valloitti skyyttien liittolaiskansa meedialaiset 612 eaa. Armenialaiset alkoivat saapua maahan 600 eaa. Skyytit tuhosivat Urartun 585 eaa. Urartu yritti vielä kapinoida valloittajiaan vastaan, mutta hävisi pian kartalta vuoteen 500 eaa. mennessä.

[muokkaa] Urartun kuninkaita

860 - 840 eaa. Aramu
844 BC-834 BC Lutipri
840 - 830 eaa. Sarduri I laajensi vanin linnaketta
830 - 820 eaa. Išpuini "Perustaja", valtasi Mushashirin
820 - 810 eaa. Išpuini ja Minua
810 - 785 eaa. Minua (Menuas valloittaja)
785 - 763 eaa. Argišti I (Argishtis I (Argishtish I), lonnoitetu raja, jerevanin perustaja
763 - 734 eaa. Sarduri II (Sarduris I) Urartu laajimmillaan ja voimakkaimmillaan.
734 - 714 eaa. Rusa I (Rusas I) Assyria hyökkäsi
714 - 685 eaa. Argišti II
685 - 655 eaa. Rusa II
655 - 640 eaa. Rusa III
640 - 620 eaa. Sarduri III
620 - 585 eaa. Sarduri IV
635-629 eaa. Eriména Armenialainen dynastia alkoi?
629 eaa.-590 eaa. or 629 eaa.-615 eaa. Rusas III