Ilpo Koskela
Wikipedia
Ilpo Koskela (29. tammikuuta 1945 Janakkalassa - k. 9. elokuuta 1997 Padasjoella) oli suomalainen jääkiekkopuolustaja.
Koskela oli Suomen parhaimpia puolustajia 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Hän aloitti uransa Reippaassa Lahdessa vuonna 1965. Lahtelaisten suurimmat tähdet Koskela ja Lauri Mononen siirtyivät 1969 Aimo Mäkisen Jokereihin. Vuotta myöhemmin Reipas tippui SM-sarjasta. Koskela pelasi Jokereissa kuusi kautta, kunnes palasi Lahteen kolmeksi kaudeksi. Koskela voitti yhden Suomen mestaruuden ja pelasi 349 ottelua SM-sarjassa ja -liigassa tehden pisteet 67+82.
Koskela pelasi yhteensä 112 maaottelua tehoin 12+13. Hän oli vuoden 1971 MM-kisoissa Suomen paras pistemies tehoilla 6+1 ja hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena kisojen All Stars -kentälliseen ja parhaaksi puolustajaksi. Koskela pelasi neljät MM-kisat ja kerran olympialaisissa.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 1 Suomen mestaruus (1973)
- 1 SM-hopea
- Suomen paras jääkiekkoilija (1971)
- Lynces Academicin parhaan puolustajan patsas (1971)
- Valinta SM-sarjan All Stars -kentälliseen (1968, 1970, 1971)
- MM-kilpailujen paras puolustaja (1971)
- Valinta MM-kilpailujen All Stars -kentälliseen (1971)
- Suomen Jääkiekkoleijona #64
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Koskelan tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
