Padasjoki

Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunta on perustettu vuonna 1442. Padasjoki on tiettävästi ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.

Kunnan nimi tulee padaksista, jokeen kivistä syntyvistä pyörteistä. Kunnassa on samanniminen joki, jossa on paljon näitä pyörteitä. Kunta rajautuu itäisellä neljästä sivustaan Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee Päijänteen kansallispuisto, sekä suurin Päijänteen saarista, Virmaila.

Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön; Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijaon järvi laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunalla on paljon harjuja ja harjusaaria, sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia sekä irtolohkareita.

Sisällysluettelo

1 Historiaa
2 Kesämökkikunta
3 Tapahtumia
4 Kyliä
5 Naapurikuntia
6 Etäisyyksiä
7 Lähteet
- 7.1 Tilastot
- 7.2 Historiatietoja
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Padasjoella on asuttu tiettävästi kivikaudelta asti ja paikkakunnalla sijaitsee myös linnavuoria. Muun muassa Maakesken kylän nimi on muinaissuomea ja olisi nykysuomeksi "keskimaa". Juuri Maakeskenlahdelta on ammoisista ajoista kaivettu järvimalmia.

Paikkakunnalla on taisteltu eräät nuijasodan verisimmistä taisteluista ja se oli vuoden 1918 sodan punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä, jonka asukkaat kärsivät paljon. Perimätiedon mukaan Nyystölän sen pellon, jossa nuijasodan taistelu käytiin, ojat täyttyivät verestä. Kapinoinnin seurauksena talonpoikien maita jaettiin kartanoiksi, joita paikkakunnalla on lukuisia, usein useampia kylässä. Torppareiden suurella määrällä sekä naapurikuntia suuremmalla pienteollisuudella lienee myös vaikutus 1918 tapahtumien kärjistymiseen paikkakunnalla. Suhteessa väkilukuun kunta oli yksi sodan verisimmistä. 1918 sodan jälkeen paikkakunnalle jäivät syvät rintamalinjat punaisten ja valkoisten välille ja paikkakunnalla vaikuttivat vahvasti Lapuan liike ja IKL.

Kuriositeettina mainittakoon, että Svinhufvud on mennyt paikkakunnalla kihloihin.

Padasjoen perinneruokiin kuuluu perunakeitto ja suolakala, jota syödään ruis-reikäleivän kera.

[muokkaa] Kesämökkikunta

Padasjoen asukasluku on voimakkaasti laskussa. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4000 henkeä. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6000 vapaa-ajan asuntoa. Kevään ja kesän viikonloppuina asukasluku helposti kolminkertaistuu. Seurauksena kartanoasutuksesta pieni osa väestöstä on puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.

[muokkaa] Tapahtumia

Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5km pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumasta löytyvät myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa on vuorossa vähintään yhtä perinteikäs Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on 6 kilometristä aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana toimii laivaranta.

Kesäisin kunnassa järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna paikalliseen sahti-perinteeseen nojautuvat sahtimarkkinat.

Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty jo muutamana vuonna Nakukymppi. Nakukympin viralliset sivut

Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijännepurjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa. Päijännepurjehduksen kotisivut

[muokkaa] Kyliä

Alho, Arrakoski, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen eli Kirkonkylä, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila