Inarin kirkonkylä
Wikipedia
Inarin (pohjoissaameksi Anár, inarinsaameksi Aanaar ja koltansaameksi Aanar, ruotsiksi Enare) kirkonkylä on Inarin kunnassa sijaitseva taajama.
Inarin kylässä on 459 asukasta (30.5.2005).
[muokkaa] Historia
Kylä syntyi aikoinaan vesistöjä seurailevan kulkureitin varrelle kohtaan, missä vuolas Juutuanjoki laskee kymmenien tuntureiden vedet Inarijärveen.
Satojen vuosien aikana kylästä kehittyi vilkas kauppa- ja markkinapaikka. Kun Inarin kunta perustettiin vuonna 1876, kylästä tuli itseoikeutetusti kunnan keskus.
Muutaman sadan vuoden takaiset asukkaat eivät kuitenkaan olleet kylässä ensimmäiset, vaan samoilla Inarijärven rannoilla taisteltiin luonnon armottomia lakeja vastaan jo useita tuhansia vuosia sitten. Nykyisen kylän laidalta, Saamelaismuseon läheisyydestä Vuopajalta, on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja.
[muokkaa] Kulttuurien kohtauspaikka
Kun Ivalosta Petsamon tien ansiosta kehittyi kunnan keskus, ei Inarin kirkonkylä jäänyt nukkumaan ruususen unta, vaan siitä on kehittynyt omaleimainen ja ilmapiiriltään hyväksyvä kyläyhteisö, missä kolme kulttuuria – suomalainen, pohjoissaamelainen ja inarinsaamelainen – elävät rinnakkain.
Puolentoista vuosisadan ajan myös kulta on näytellyt merkittävää osaa kylän elämässä ja katukuvassa. Erityisesti Lemmenjoen kullankaivajat kokoontuivat hankintamatkoillaan ja vapaa-aikoinaan kylään tapaamaan toidiaan ja virkistäytymään. Muistona kullankaivajista kylän hautausmaalla on nähtävissä kymmenten kullankaivajien leposija ”Pyrkyreiden palsta” muistomerkkeineen. Inarin taajamassa toimii myös maan ainoa kullankaivajien vanhainkoti.
[muokkaa] Matkailu
Alueen saamelaiskeskuksena Inarin kirkonkylä vetää puoleensa matkailijoita. Erityisesti kesäisin elämä kyläraitilla vilkastuu kymmenientuhansien matkailijoiden tutustuessa Suomen Lappiin tai pysähtyessään matkallaan kohti Jäämerta.
Suosittuja vierailukohteita kylässä ovat saamelaismuseo-luontokeskus Siida sekä useat paikallisia käsitöitä valmistavat ja myyvät liikkeet ja yritykset. Perinteiset saamelaiskäsityöt ovat kylässä näyttävästi esillä, mutta yhä enemmän kylässä valmistetaan myös puuhun, kultaan, korukiviin, poroon, marjoihin ja yrtteihin sekä muihin luonnonmateriaaleihin perustuvia tuotteita.
Inarijärvelle kylästä järjestetään risteilyjä ja veneretkiä. Ne suuntautuvat mm. muinaiselle uhripaikalle Ukonkivelle, Korkia-Mauran jääluolalle tai Kuuvan kanavalle. Kirkonkylä on myös Pielpajärven erämaakirkolle suuntautuvien retkien lähtöpaikka.
