Informaatioarkkitehtuuri

Wikipedia

Informaatioarkkitehtuuri (IA) on tieteen ala joka tutkii informaation rakenteistamista, organisointia ja luokittelua tavoitteena helpottaa informaation löytämistä ja hallintaa. Informaatioarkkitehtuurin suunnittelussa tasapainoillaan käyttäjien tarpeiden, sisällön asettamien rajoituksien sekä asiayhteyden (konteksti) välillä. Esimerkiksi toimiva verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuri ilmenee informaation helppona löytymisenä www-sivustolta ilman, että käyttäjän tarvitsee nähdä vaivaa sen saavuttamiseksi.

Informaatioarkkitehtuuria sanana käytetään kuvaamaan jonkin järjestelmän informaatiorakennetta, esimerkiksi kuinka informaatio on ryhmitelty, miten järjestelmässä liikutaan ja minkälaista käsitteistöä järjestelmässä käytetään ^[1]. Informaatioarkkitehtuuri ei kuitenkaan ole rajoittunut pelkästään digitaaliseen ympäristöön vaan sillä voidaan viitata esimerkiksi kirjaston kirjojen organisointiin ja luokitteluun. Ehkä yleisimmin informaatioarkkitehtuurista puhuttaessa viitataan suunnitteluun joka koskee verkkopalvelun sisältöjen jäsentelyä ja verkkopalvelun käytettävyyttä. Verkkopalveluiden suunnitteluun liittyvänä käsitteenä informaatioarkkitehtuuri on hyvin laaja-alainen ja laadukas informaatioarkkitehtuuri onkin monien eri tekijöiden summa. Käytännön suunnittelutyössä informaatioarkkitehtuuri on usein piiloutunut sellaisten käsitteiden ja kokonaisuuksien alle kuin informaatiosuunnittelu, sisältösuunnittelu, käytettävyys, esteettömyys, käyttöliittymät ja navigointi, sivukartat, metatieto ja hakutoiminnot.

Informaatioarkkitehtuurilla voidaan viitata myös koko organisaation digitaalisten tietovarantojen kokonaisarkkitehtuuriin ^[2] joka pitää sisällään myös tietovirrat, prosessit ja metatiedon hallinnan. Tällöin informaatioarkkitehtuuri ymmärretään yleensä osana laajempaa yritysarkkitehtuuria johon kuuluvat myös liiketoiminta-arkkitehtuuri, järjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Osana laajempaa yritysarkkitehtuuria informaatioarkkitehtuuri kuvaa organisaation toiminnassaan tarvitsemat tiedot ja tietojen väliset suhteet ^[3].

Sisällysluettelo 1 Historiaa 2 Erilaisia määritelmiä 3 Ketkä suunnittelevat informaatioarkkitehtuureja? 4 Mitä informaatioarkkitehtuurin rakentaminen käytännössä on? 5 Haasteita informaatioarkkitehtuurien suunnittelussa 6 Informaatioarkkitehdit 7 Katso myös 8 Aiheesta muualla 8.1 Englanninkielisiä resursseja 8.2 Englanninkielisiä artikkeleita 9 Lähteet

[muokkaa] Historiaa

"Informaatioarkkitehtuuri"-termin tiettävästi ensimmäinen määrittelijä oli Richard Saul Wurman vuonna 1975. Wurman oli koulutukseltaan arkkitehti, mutta kiinnostui informaation ryhmittelystä ja esittämisestä myöhemmin urallaan. Wurmanin ensimmäinen määritelmä informaatioarkkitehtuurille oli "kaavojen ja muotojen organisointi datasta, monimutkaisen tekeminen selkeäksi". Informaatioarkkitehtuuri levisi laajempaan käyttöön 1990-luvulla kun Louis Rosendfeld ja Peter Morville määrittelivät käsitteen keskeiseksi osaksi suurien verkkopalveluiden ja intranettien suunnittelua. (esim. Barker 2005)

[muokkaa] Erilaisia määritelmiä

Rosenfeld ja Morville (2002) jakavat informaatioarkkitehtuuriin neljään peruskomponenttiin: ^[4]

• informaation järjestäminen (organizations systems)
• nimeämiskäytännöt (labeling systems)
• navigointijärjestelmä (navigation systems)
• hakujärjestelmä (searching systems)

Toisaalta Morville on määritellyt myös lyhyemin, että informaatioarkkitehtuurin suunnittelu tarkoittaa navigaatio- ja hakujärjestelmien sekä sanastojen suunnittelua tavoitteena kehittää sekä informaation selattavuutta että hakua. ^[5]

McGovern ja Norton (2001) määrittelevät informaatioarkkitehtuurin koostuvan neljästä pilarista: ^[6]

• metatieto ja luokittelu (metadata & classification)
• haku (search)
• navigaatio (navigation)
• ulkoasu (lay-out & design)

[muokkaa] Ketkä suunnittelevat informaatioarkkitehtuureja?

Informaatioarkkitehdit ovat informaatioarkkitehtuurien suunnitteluun ja kehittämiseen erikoistuneita henkilöitä, mutta erillinen informaatioarkkitehti on yleensä vain suurissa projekteissa tai hankkeissa. Tyypillisemmin informaatioarkkitehtuurin suunnittelusta vastaa tai siihen osallistuu seuraavia henkilöitä (esim. Barker 2005):

• verkkopalveluiden, intranetien suunnittelijat ja kehittäjät
• graafiset suunnittelijat, käyttöliittymäsuunnittelijat
• ohjelmoijat, tekniset arkkitehdit
• kirjastoihmiset, tekniset kirjoittajat.

[muokkaa] Mitä informaatioarkkitehtuurin rakentaminen käytännössä on?

• tärkeysjärjestykseen asettelua, luokittelusääntöjen määrittelyä (esim. aakkosjärjestys/julkaisuajankohta/aihe/käyttäjän tehtävä/käyttäjän rooli)
• esille nostamista (ja näkymättömiin häivyttämistä)
• käyttäjän oman sijainnin hahmottamisen helpottamista (esim. murupolut, navigaatiot, metatieto)
• asioiden välisten suhteiden hahmottamisen helpottamista (esim. graafisen suunnittelun keinoin)
• tiedon hakemisen helpottamista (hakukoneen ja tiedon löydettävyyden kehittämistä)

[muokkaa] Haasteita informaatioarkkitehtuurien suunnittelussa

• informaation määrän jatkuva kasvu (tarvitaan joustavampia ja itseohjautuvampia menetelmiä, kuten käyttäjien itsensä tekemä luokittelu tai sisältöihin perustuva automaattinen luokittelu)
• samaan asiaan voidaan ottaa erilaisia näkökulmia
• käyttäjien väliset kulttuuriset erot, yksilölliset erot (esim. osaamisessa, tietotasossa, kielitaidossa)
• informaation monipuolisuus, kirjavat tiedostomuodot ja keskeneräiset metatietostandardit (kts. myös metatieto-artikkeli, koska metatietoihin liittyvät haasteet ovat monelta osin yhteneviä)

[muokkaa] Informaatioarkkitehdit

Informaatioarkkitehtien työtä on informaatiojärjestelmien rakenteellinen suunnittelu. Nykyisin suurin osa näistä informaatiojärjestelmistä on web-pohjaisia ja niistä käytetään nimitystä verkkopalvelu. Informaatioarkkitehti työskentelee yleensä verkkopalvelun kehitystiimissä vastaten verkkopalvelun rakenteellisesta suunnittelusta, käyttöliittymästä ja navigaatioratkaisuista. Usein informaatioarkkitehdit toimivat myös projektijohdollisissa tehtävissä ohjaten muiden kehitystiimin jäsenten työskentelyä. Jos verkkopalvelun kehittämiselle on olemassa selkeä strategia, niin informaatioarkkitehti on yleensä mukana kehittämässä tätä strategiaa, koska rakenteellisen suunnittelun kysymykset liittyvät läheisesti liiketoiminnallisiin kysymyksiin.

Informaatioarkkitehdin tyypillisiä tehtäviä isojen verkkopalveluiden kehitystiimeissä ovat esimerkiksi verkkopalvelun tavoitteiden määrittely, sisältöstrategian laatiminen, teknologiavalinnat, käyttäjätutkimus sekä rautalankamallien suunnittelu käyttöliittymistä ja sivupohjista. Keskeisenä vastuualueena on usein navigaatiojärjestelmästä vastaaminen koko sivuston tasolla sekä yksittäisten sivujen sisäisen navigaation suunnittelu.

Tyypillisiä informaatioarkkitehdin tuottamia dokumentteja (esim. ^[7][8]):

• sivukartat; sivukartat kuvaavat yleensä pääsisältöryhmiä ja esitetään usein vuokaaviona.
• sisältökartat; yksityiskohtaiset kaaviot siitä mitä sisältöjä sivuilla on ja miten eri sivujen sisällöt liittyvät toisiinsa.
• sivukaaviot/rautalankamallit; mustavalkoiset viivapiirrokset malliksi graafiselle suunnittelijalle siitä mikä on sivujen elementtien tärkeysjärjestys keskenään.
• erilaiset tekstimuotoiset sisältösuunnitelmat; esimerkiksi listoja, sisällysluetteloita ja sisällön kuvausdokumentteja.
• karkeat, toiminnalliset prototyypit; tyypillisesti IA:n tekemät prototyypit ovat joko karkeita html-prototyyppeja tai jollain esitysohjelmalla tehtyjä, kuten PowerPointilla.

Informaatioarkkitehtien on todettu olevan hyvin poikkitieteellisiä koulutustaustoiltaan, koska varsinaista muodollista koulutusta on vielä vähän. He työskentelevät yhtä lailla organisaatioiden sisäisten verkkopalveluiden (intranet), ulkoisten verkkopalveluiden kuin erilaisten web-sovellusten parissa. Haastattelututkimuksissa on myös todettu, että usein informaatioarkkitehtien työtä on toimia välittäjänä/neuvottelijana teknologia-asiantuntijoiden ja visuaalisten suunnittelijoiden välillä. ^[9]

[muokkaa] Katso myös

• Metatieto
• Sisällönhallinta
• Www-sisällönhallinta

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Englanninkielisiä resursseja

• Boxes and Arrows: The design behind the design
• Työkaluja informaatioarkkitehdeille; dokumenttipohjia, prosessikaavioita jne. (The Information Architecture Institute)
• Linkkejä IA-aiheisiin artikkeleihin ja resursseihin (University of Minnesota Duluth)

[muokkaa] Englanninkielisiä artikkeleita

• Succeeding at IA in the enterprise (James Robertson, 2006)
• The six species of Information Architect (Leisa Reichelt, 2006)
• Information Architecture as an Extension of Web Design (Joshua Kaufman, 2005)
• Information Architecture of Content Management (Ann Rockley, 2004)
• Seven Pitfalls to Avoid in Information Architecture (Louis Rosenfeld, 2000)
• CASE-kertomus Carnegie Libraryn informaatioarkkitehtuurin suunnittelusta (digitaalinen & fyysinen informaatioarkkitehtuuri)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Barker, I., What is information architecture? 2005. Step Two Designs. Luettu 10.9.2006.
2. ↑ Palomäki, A., Informaatioarkkitehtuurityö Nokialla 2005. Systeemityö 4/2005 (pdf). Luettu 5.9.2006.
3. ↑ Isokallio, J., Yritysarkkitehtuuri 2005. Systeemityö 3/2005 (pdf, s. 22-24). Luettu 4.12.2006.
4. ↑ Rosenfeld, L. & Morville, P. (2002): Information Architecture for World Wide Web. 2. ed.. O’Reilly Media Inc.. 0596000359.
5. ↑ Peter Morville, Expert Voices: Peter Morville on Why Information Architecture Matters 22.5.2006. CIO Insight. Luettu 8.11.2006.
6. ↑ McGovern, G. & Norton, R. (2001): Content Critical: Gaining Competitive Advantage Through High-Quality Web Content.. Financial Times Prentice Hall. 027365604X.
7. ↑ Shel Kimen, 10 questions about information architecture 2003. Builder.com. Luettu 10.9.2006.
8. ↑ Christina Wodke, Boxes and Arrows: Defining Information Architecture Deliverables 2001. Sitepoint.com. Luettu 10.9.2006.
9. ↑ Robertson, T. and Hewlett, C. (2004) HCI Practices and the Work of Information Architects. Proceedings of APCHI 2004, the Australian Pacific Conference on Computer Human Interaction, June 2004, Rotorua, New Zealand, pp. 369-378. Saatavilla pdf-muodossa: http://research.it.uts.edu.au/idwop/downloads/RobertsonAPCHI2004.pdf