Irwin Goodman
Wikipedia
Irwin Goodman (oik. Antti Yrjö Hammarberg, 14. syyskuuta 1943 Hämeenlinna – 14. tammikuuta 1991, Hamina) oli suomalainen rock- ja iskelmälaulaja. Hän levytti kymmenittäin suurimmaksi osaksi itse säveltämiään ja Vexi Salmen sanoittamia menestyskappaleita. Goodman tuli tunnetuksi levyttämillään protestilauluja mukailevilla, auktoriteetteja rienaavilla kappaleilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämäkerta
Irwin Goodman on levyttänyt yli 200 omaa sävellystään. Hän sävelsi 1960–1970-lukujen tuotantonsa itse eikä tyytynyt käännösiskelmiin, mikä oli tuolloin poikkeuksellista. 1980-luvun puolivälin paikkeilta alkaen sävellystyöstä vastasi pääosin Kassu Halonen. Lapsuudenystävä Vexi Salmi (Emil von Retee) teki sanat kaikkiin Irwinin kappaleisiin yhtä laulua lukuun ottamatta, joka oli "Salainen agentti" vuodelta 1966. Kansantaiteilija Irwin Goodman oli suosittu ja ahkera esiintyjä ja hän kiersi Suomea 25 vuotta – välillä jopa kuuden keikan viikkotahtia. Hän esiintyi tanssilavoilla, ravintoloissa, ostoskeskuksissa, harjannostajaisissa ja missä vain, mihin kansa hänet halusi.
Irwinin uran voi musiikillisesti jakaa erityyppisiin kausiin. 1965 syksyn ensilevytyksen ("En kerro kuinka jouduin naimisiin") jälkeiset alkuajat olivat protestilaulujen kautta. Vuosi 1967 ennakoi jo lippalakkipäisen protestilaulajan muutosta. 1968 ilmestynyttä Reteesti vaan -albumia voitaneen pitää Irwinin 1960-luvun kauden eräänlaisena huipentumana, ja "Ryysyrantaa" Irwinin alku-uran menestyksistä suurimpana. Samana vuonna hän hermostui suomalaiseen verotukseen siinä määrin, että lopetti veroilmoitusten tekemisen, ja loppuikäinen verovelkaantuminen alkoi.
Irwinin velkarahalla Hattulaan Parolan Merventielle helmikuussa 1969 rakennuttama hulppea ja erittäin moderni talo, Ryysyranta, oli liian pramea isännän kukkarolle, ja se pakkohuutokaupattiin alkusyksystä 1970. [1] Irwin muutti tämän jälkeen Tampereelle ja sen jälkeen Hämeenkyröön Lavajärven rannalle. Talon omisti pankki ja Vexi Salmen levy-yhtiö oli vuokrannut sen Irwinin työsuhdeasunnoksi. Salmi irtisanoi talon vuokrasopimuksen Irwinin hautajaisissa 5. helmikuuta 1991. Talo on ollut sen jälkeen asumattomana. Perheelle, Riitta Hammarbergille ja lapsille Heidille ja Henrikille rakennettiin tämän jälkeen Lavajärvelle oma talo suurelta osin talkootyönä. Se nimettiin Horsmaksi.
Ennen Ryysyrantaan muuttoa ilmestyi albumi "Irwin Goodman", jonka nimikkokappale oli "Meni rahahommat pieleen". Syksyllä Irwinin ura lähti huimaan nousuun, kun hän voitti Syksyn sävelen kappaleella "St. Pauli ja Reeperbahn". Samanniminen albumi oli suuri myyntimenestys. Levyn kappaleet Irwin ja Vexi rustasivat muutamassa päivässä, niin että levy ehti vielä joulumarkkinoille.
Irwin uudisti Syksyn sävel -voittonsa vielä seuraavana vuonna kappaleella "Poing poing poing". Tuona vuonna ilmestyi samannimisen albumin ohella toinenkin albumi Lonkalta duettona Esa Pakarisen kanssa. Seuraavan vuoden, 1972, Syksyn sävel jäi väliin Irwinin ulkomaanmatkan takia, ja voiton vei Sammy Babitzin, mutta laulamatta jääneestä kilpailukappaleesta "Vielä yhdet" sekä albumista "Las Palmas" tuli menestys. Samana vuonna Irwin sävelsi myös joululevyn "Kohta taas on joulu". Vuoden 1973 Syksyn säveleen hän osallistui peräti kahdella laululla, joista molemmista tuli hitit ("Vain elämää" ja "Si Si Si"). Tuon vuoden kisoissa Irwinin sijoitus oli sekä toinen että kolmas. Molemmat kilpailukappaleet saivat lähes saman verran ääniä, ja voiton korjasi Jukka Kuoppamäki laulullaan "Kultaa tai kunniaa". Aiemmin samana vuonna, tammikuisella Kanarianmatkallaan, Irwin myös löysi elämänkumppaninsa Riitan o.s. Feirikki.
Alkuvuonna 1974 Irwin osallistui Suomen Euroviisu-karsintoihin, kuitenkin ilman suurempaa menestystä. Kappale oli "Se on minimaalista", ja kyseessä on Irwinin kappaleista ainoa, jota ei koskaan ole levytetty. Ainoa tallenne kyseisestä esityksestä lienee heikkolaatuinen televisioäänitys. Irwinin itsensä mukaan hän ei pystynyt kyseisessä finaalissa laulamaan normaalisti, sillä hänen äänensä oli painuksissa vasta päättyneen Hampurin reissun seurauksena.
Sen sijaan Irwinin molemmat edellisvuoden Syksyn sävel -kappaleet päätyivät keväällä 1974 ilmestyneelle Si Si Si -albumille, jolta nousi mainittujen kappaleiden ohella tunnetuimmaksi kappaleeksi "Punaportin blues". Albumi myi hyvin, joskaan edellisten kahden levyn myyntilukuihin ei aivan ylletty. Levyn äänitys kesti puolisen vuotta, mikä johtui mm. Irwinin kovasta keikkatahdista ja osittain myös hänen ääniongelmistaan.
Ahkera keikkailu jatkui saman vuoden 1974 syksyyn asti, jolloin ilmestyi "Viuhahdus", jolla Irwin ja Vexi pyrkivät jälleen Syksyn sävel -voittoon. Kappale ei kuitenkaan päässyt kilpailuun sääntömuutoksen vuoksi: jokainen laulujen sanoittaja sai osallistua Syksyn säveleen enää vain yhdellä kappaleella kerrallaan, ja Vexin laulukiintiö oli jo täyttynyt Fredille sanoitetulla "Avaa sydämesi mulle" -kappaleella. Tuttuun tyyliin Viuhahduksestakin tuli menestys, joskin puhetta syntyi myös siitä, oliko Irwin lainannut laulun melodian amerikkalaisduo Jan & Deanin 1960-luvun kappaleesta "Hey Jan, Hey Dean". Täyttä selvyyttä asiaan ei kuitenkaan ole saatu.
"Viuhahdus" ei päätynyt seuraavalle albumille. Irwinin pitkällä uralla oli myös hiljaisempia ajanjaksoja, joista ehkä tunnetuimpana keikkailun ja alkoholin uuvuttaman laulajan lähes kahden vuoden lymyily Tampereen kodin kellarissa, loppuvuodesta 1974 loppukesään 1976, poissa julkisuudesta yksin Koskenkorvaa juoden. 1975 olikin hänen siihenastisen uransa ainoa vuosi, jolloin hän ei levyttänyt yhtään kappaletta. Verottaja painoi taas päälle, ja lopulta Irwinin ja Riitan Lielahden talo meni ulosmittaukseen, kuten Ryysyrantakin kuusi vuotta aiemmin.
Katkaisuhoidon kautta Irwin teki kuitenkin näyttävän paluun syksyllä 1976 levyttämällä uuden albumin yli kaksi vuotta edellisen albuminsa jälkeen. "Häirikkö" ja "Haistakaa paska koko valtiovalta" olivat menestyksiä. 1970-luvun loppupuolen tuotannon hän sävelsi yhdessä tuottaja Paul Fagerlundin kanssa salanimellä Rudolf Holtz. Pahoin verovelkaantuneen Irwinin tekijänpalkkiot kertyivät Holtz-nimen virallinen omistaja Fagerlundille, joka maksoi sitten Irwinille tämän osuuden palkkiosta. Irwin muutti Riitan kanssa Hämeenkyrön Lavajärvelle asumaan. Antti Hammarbergistä tuli isä vuonna 1978, kun pariskunnalle syntyi Heidi-tyttö.
1970-luvun loppupuolen albumit – yhteensä peräti seitsemän albumia neljässä vuodessa, joista yksi yhdessä laulaja Hannen kanssa – eivät Häirikköä lukuun ottamatta olleet yhtä suuria myyntimenestyksiä kuin vuosikymmenen alkupuolen levyt, mutta suosittuja kappaleilta tuoltakin aikakaudelta tuli useita. Sanoituksellisesti monet tuon ajan laulut kertovat hieman vakavammistakin asioista (hyvinä esimerkkeinä mm. "Maskin takana", "Itken yksin", "Uusi tie", "Ainoa ystävä", "Tää elämä on lyhyt", "Tyttö tuli", "Suruton nuoruusaika") kuin vuosikymmenen alkupuolen reteämmät rallit, mutta reteyttäkin toki vielä suuresta osasta lauluja löytyy. Protestiakin on vielä havaittavissa: "Manu vippaa muutama markka", "Oy Suomi", "Ruotsi suomettuu", "Suomessa olen minä syntynyt", "Herrojen heila" jne. Maininnan ansaitsee myös varsin tasokas lastenlevy "Inkkareita ja länkkäreitä" vuodelta 1977. Irwin kiersi Suomea ahkerasti koko vuosikymmenen loppupuoliskon. Hän myös ajatteli jossain vaiheessa muuttaa Tallinnaan suomalaiseen verotukseen kyllästyneenä, mutta pysyi kuitenkin maassa.
Toisen kerran perheenlisäystä saatiin, kun Henrik-poika syntyi 1982, ja samana vuonna avoparina eläneet Antti ja Riitta menivät naimisiin. Perhe-elämä oli tiiviimpää tuolloin 1980-luvun ensimmäisinä vuosina, kun taas levytysten osalta se vuosikymmen alkoi hiljaisemmissa merkeissä.
Irwinin 80-luvun tuleminen liittyy vahvasti Irwinin Lapset -yhtyeen näkyvään esiinmarssiin. Kun Irwin itse vietti uransa hiljaisimpia vuosia, Valkeakoskella 1981 perustettu Irwinin Lapset alkoi pitää irwinismin lippua korkealla. Pian Goodmanin pojat löysivät tiensä itsensä Irwinin luo ja yhteistyö saattoi alkaa. Irwinin Lasten sanotaan innostaneen Irwinin ”rokkaamaan” taas. Yhtye ottikin Irwinin mukaan ratkaisevalle Helsingin keikalle Vanhalle Ylioppilastalolle 12.6.1984, jolloin tiedotusvälineet repesivät: Irwin palasi! Irwin oli palannut hiljaisuudesta parrasvaloihin näyttävästi, tällä kertaa vieläpä ilman yhtään uutta levytystä, uutuushitistä puhumattakaan. Loppukesän keikkakalenteri myytiin kerralla täyteen ja vasta syksyksi ilmestyi Irwiniltä uusi laulu, "Härmäläinen perusjuntti". Irwin osallistui kappaleella Syksyn sävel –kilpailuun, tällä kertaa kuitenkaan loppukilpailuun pääsemättä. Laulusta tuli kuitenkin hitti ja sen yhteydessä julkaistu Lp-levy myi kultalevyn verran. Irwin oli palannut uransa pisimmän hiljaiselon jälkeen. Säveltäminen, levyjen teko ja tiiviimpi keikkailu edusti jälleen Irwinin keskeisintä tekemistä. Säveltämiseen Irwin tosin sai tässä vaiheessa jo apua muiltakin, hovisäveltäjäksi nousi Kassu Halonen. Myös taustalle noussut Irwinin Lapsi, Ari Goodman (oik. Ari Lahti) auttoi tuossa ratkaisevassa vaiheessa sävellystyössä. "Härmäläinen perusjuntti" olikin tiimillä Goodman-Lahti-Halonen sävelletty, sanoituksista vastasi edelleen Irwinin aisapari jo uran alusta, Emil von Retee, eli Vexi Salmi.
Vuodet 1986 ja 1987 olivat taas hiljaisempaa aikaa levytysten osalta, kunnes vuonna 1988 ilmestyi Irwinin uran huikein menestyslevy, "Rentun ruusu". Levyä on myyty vuoteen 2006 mennessä noin 125 000 kappaletta. Seuraavana vuonna ilmestynyt "Vuosikerta -89" myi sekin varsin mukavasti, toki "Rentun ruusua" vähemmän.
Viimeiset levytyksensä Irwin lauloi 1990, jolloin ilmestyi peräti kaksi albumia: Hurraa! Me teemme laivoja sekä Ai ai ai kun nuori ois. Jälkimmäisen nimikappaleella Irwin osallistui saman vuoden Syksyn säveleen, ja sijoittuikin toiseksi Rainer Frimanin jälkeen. Tämä vuosi on koko Syksyn sävelen historian ainoa kerta, jolloin julkaistiin vain voittaja eikä äänimääriä. Ensi kertaa oli käytössä puhelinäänestys, jossa Irwin johti toiseksi viimeiselle sekunnille (videosta tarkistettu).
Kansantaiteilija menehtyi sydänkohtaukseen 14. tammikuuta 1991 matkalla Viipurista Haminaan. Hänellä olisi ollut esiintyminen Viipurissa suomalaisen rakennusporukan harjakaisissa. Keikkaa edeltävänä yönä huonoa vointia valitelleen Irwinin ystävät lähtivät kuljettamaan häntä Suomen puolelle sairaalaan, mutta rajaepäselvyyksien takia Irwin ei päässyt tullista ajoissa jatkamaan matkaa kohti Haminan sairaalaa, ja perille päästäessä hänet todettiin kuolleeksi. Antti Hammarberg on haudattu Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalle.
Timo Koivusalo ohjasi vuonna 2001 Irwinin elämästä kertovan elokuvan Rentun ruusu, joka oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Irwiniä esittää elokuvassa Martti Suosalo ja Vexi Salmea Ilkka Koivula. Vexi itse esiintyy elokuvassa kertojan roolissa. Hän vilahtaa myös eräässä kohtauksessa: hän esitti saksalaista kadunmiestä, joka kävelee nuoren Goodmanin ja Salmen ohi Saksan yöelämässä.
Vexi Salmi on kirjoittanut Goodmanista myös kaksi elämäkerrallista romaania, Siniset mokkakengät (1993) ja Mikä laulaen tulee (1994), jotka kertovat Salmen ja Goodmanin seikkailuista 1960-luvulla. Ensimmäinen Irwin-kirja ilmestyi kuitenkin jo vuonna 1967. Raha ratkaisee oli sekin Vexin käsialaa ja samalla maamme ensimmäinen laulajasta tehty ihailijakirja.
Vuonna 2003 ilmestyi Juha Rantalan kirjoittama elämäkertateos Irwin Goodman – Kehdosta hautaan, jossa käydään läpi kansantaiteilijan uraa ja jossa on luettelo Irwinin levyistä.
Vuonna 2005 ilmestyi ’’Vuosikertakirja Irwin I’’ (toim. Ari Lahti), jossa käsitellään Irwinin monia puolia ja eri ilmiöitä Irwinin ympärillä. Vuosikertakirjasta otettiin toinen painos 2006 ja se sisältää Irwinin täydellisen diskografian soittajatietoineen. Kirja on tähänastisista Irwin-kirjoista laajin, 430 sivua. Kirjan ohessa on 2006 ilmestynyt Ari Lahden ohjaama Vuosikerta Irwin –DVD, dokumenttisarjan ensimmäinen osa, joka käsittelee Irwinin nuoruutta ja uran alkuaikoja otsikolla "Antista Irwiniksi".
[muokkaa] Salanimet
[muokkaa] Irwinin menestyskappaleita
|
|
[muokkaa] Levyt
[muokkaa] Albumit
Kaikki Irwin Goodmanin albumit jotka oli julkaistu vinyylinä, julkaistiin CD:inä, uudelleen masteroituina ja Vexi Salmen muisteloin varustettuina tammikuussa 2001, lukuun ottamatta joululevyä, joka on ollut jatkuvasti saatavilla.
|
|
[muokkaa] Kokoelmat
|
|
[muokkaa] Myydyimmät levyt
Kulta-singlet:
- Ryysyranta
- St. Pauli ja Reeperbahn
Tuplaplatina-LP:
- Rentun ruusu
Platina-LP:
- Rentun ruusut (kokoelma)
Kulta-LP:t:
- St.Pauli ja Reeperbahn
- Poing Poing Poing
- Las Palmas
- Häirikkö
- Härmäläinen perusjuntti
- Vuosikerta 89
- Viimeiset laulut (kokoelma)
[muokkaa] Elokuvat
[muokkaa] Irwin Goodmanista tehdyt elokuvat
[muokkaa] Triviaa
- Irwin Goodmanin kappaleita ovat levyttäneet myös yhtyeet nimeltään Irwinin lapset, Ari G, Kadun Kaswatti, Goodmans, Häkkä ja Ryysyranta, Bardon sekä Keisari Hammarberg & The Horsma. Myös punk rock -yhtye Larharyhmä on julkaissut EP:n (Bad Boys Plays Goodman), jolla on viisi Goodmanin kappaletta.
- Irwin sävelsi Markku Laamasen (Gulliver) kanssa kaksi kappaletta vuonna 1974 Wolde Waldemar Punnalan esitettäväksi. Kappaleiden nimet olivat "Naulaan ja naputan" sekä "Luihin ja ytimiin".
- Irwinin 80-luvun comeback-hitti "Härmäläinen perusjuntti" (1984) syntyi Vexi Salmen ryhdyttyä jälleen yhteistyöhön Irwinin kanssa (uran pisimmän tauon jälkeen), melodian alkuperäisidean ja perustan sävelsi Irwinin taustamuusikko Ari Lahti (Ari G) ja sen viimeisteli ja sovitti ensimmäisenä Irwin-työnään Kassu Halonen.
- Irwin sävelsi ja sanoitti englantilaiselle mäkihyppääjälle Eddie Edwardsille kaksi laulua, jotka julkaistiin singlenä. Nämä kappaleet olivat ainoat Irwinin sanoittamat laulut. Mun nimeni on Eetu / Eddien siivellä -single nousikin listoille 1991. Oliko Irwinin kuolema osasyy listamenestykseen, on oma kysymyksensä.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Vexi Salmi: Raha ratkaisee (Karisto, 1967)
- Vexi Salmi: Parhaat laulut (Fazer, 1971)
- Erkki Wessman: Rentun ruusu (Aquarian, 1991)
- Vexi Salmi: Siniset mokkakengät (WSOY, 1993)
- Vexi Salmi: Mikä laulaen tulee (WSOY, 1994)
- Olavi Kaskisuo ja Vexi Salmi: Vain elämää (WSOY, 2001)
- Juha Rantala: Musiikillinen elämäkerta (Pop-Kirja, 2002)
- Juha Rantala: Irwin Goodman – Kehdosta hautaan (2003, laajennettu versio 2006)
- Ari Lahti: Vuosikertakirja (2005, laajennettu versio 2006)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.hameensanomat.fi/JSP/templates/standardarticle.jsp?version=4950
- ↑ Kirja: Jukka Järvelä Homma Kävi sivu 309
- ↑ Kirja: Jee Jee Jee Suomalaisen Rockin Historia sivu 519.
- ↑ Kirja: Jee Jee Jee Suomalaisen Rockin Historia sivu 113.
- ↑ Kirja: Jukka Järvelä Homma Kävi sivu 325.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Irwin Goodmanin laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Irwin Goodmanin sävellystuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Irwin Goodmanin sanoitustuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- IrwinGoodman.com
- Irwin Goodman Pomus.netin tietokannassa
- Suuret suomalaiset: Irwin Goodman
- Toinen diskografiasivu
- YLE Elävä arkisto - Taiteilijavieraana Irwin Goodman 1985
