Hamina

Wikipedia

Haminan kaupunki
vaakuna sijainti
www.hamina.fi
Sijainti	60°34′11″N, 27°11′53″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka-Haminan seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1653
Kuntaliitokset	Vehkalahti (2003)
Pinta-ala - maa - sisävesi - meri	633 km² 606,98 km² 26,02 km² 522 km²
Väkiluku - väestötiheys	21 956 (31.12.2005) 35,78 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,00 %
Kunnanjohtaja	Hannu Muhonen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Hamina (ruots. Fredrikshamn) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Haminasta käytetään myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan erikoisen asemakaavan vuoksi. Kahdeksankulmaisesta Raatihuoneentorista lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua. Sanonnan mukaan joidenkin ihmisten päät voivatkin olla pyörällä kuin Haminan kaupunki.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia 3 Ystävyyskaupunkeja 4 Muuta 5 Kirjallisuutta 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336. Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa 1712.

Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa 1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Vehkalahden Uudenkaupungin paikalle perustettiin 1723 Hamina eli Fredrikshamn, joka sai nimensä kuningas Fredrik I:n mukaan ja joka peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 1722 - 1724 tiukan sotilaallisen asemakaavan mukaan. Kaupungin keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua, Pikkuympyräkatu ja Isoympyräkatu. Ulomman ympyräkadun jälkeen alkaa linnoitusketju jolla kaupunki on ympäröity.

Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1741. Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja kaupungin nimeksi tuli tällöin saksalaisperäinen Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743-1812 luterilainen konsistori, jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920.

Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien Kotka-Kouvola -radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.

Vehkalahden kunta liitettiin Haminaan 2003. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut omaa kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle.

[muokkaa] Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia

• Raatihuone. Sijaitsee kahdeksankulmaisella Raatihuoneentorilla ympyräkaupungin keskipisteessä. Vuonna 1798 valmistunut rakennus uudistettiin perusteellisesti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1840, jolloin se sai uusklassisen ulkomuotonsa ja torninsa.

• Johanneksen kirkko, entinen Haminan kirkko. C. L. Engelin suunnittelema, 1843 valmistunut uusklassinen luterilainen kirkko Raatihuoneentorin varrella. Kreikkalaista temppeliä muistuttavan kirkon ulkomuoto on poikkeuksellinen, pitkä, matalakattoinen ja torniton. Samalla paikalla olleessa linnoituksen komendantin asunnossa allekirjoitettiin 1809 Haminan rauha.

• Pietari-Paavalin kirkko, Haminan ortodoksinen kirkko. Vuonna 1837 valmistunut, bysanttilaistyylinen pyörökirkko Raatihuoneentorin varrella. Arkkitehti on Louis Visconti, jonka tunnetuin työ on Napoleonin hauta Pariisin Invalidikirkossa.

• Marian kirkko, entinen Vehkalahden kirkko Isoympyräkadulla. 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Nykyinen ulkoasu ja torni ovat C. L. Engelin 1820-luvulla suunnittelemat ja rakennettu kirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.

• Reserviupseerikoulu, entinen Kadettikoulu. Koulun uusklassinen päärakennus on ympyräkeskustassa Kadettikoulunkadulla. Reserviupseerikoulun puistossa on Kaatuneiden upseerien muistomerkki (Kalervo Kallio, 1957).

• Kaupunginmuseo. Sijaitsee Raatihuoneentorilla Katariina II:n palatsiksi kutsutussa puurakennuksessa, jossa Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisarinna Katariina II Suuri neuvottelivat vuonna 1783.

• Linnoitus. 1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity. Keskusbastioni on entisöity ja sen on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit.

• Lipputorni. Kauppatorin varrella sijaitseva torni (1790) on osa torin tieltä hävitettyä Helsingin bastionia.

[muokkaa] Ystävyyskaupunkeja

• Falun, Ruotsi
• Paide, Viro
• Røros, Norja
• Vordingborg, Tanska

[muokkaa] Muuta

Kirjailija Laila Hietamiehen kirja Kaikilla elämän kaipuu (Otava 1978) kertoo Haminasta.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Sigurd Nordenstreng (1909): Haminan kaupungin historia. I osa: Ruotsin vallan aika 1653-1742. Hamina.
• Sigurd Nordenstreng (1910): Haminan kaupungin historia. II osa: Venäjän valtaan yhtymisen aika 1742-1811. Hamina.
• Sigurd Nordenstreng (1912): Haminan kaupungin historia. III osa: Suomeen yhtymisen aika 1812-1910. Hamina.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Haminan kaupungin kotisivut
• Suomi24:n Hamina-keskustelu
• YLE Elävä arkisto – Hamina – valleilta valtamerille
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Haminan kaupungissa