Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)
Wikipedia
Jalkaväkirykmentti 7 eli nk. Tyrjän rykmentti kuului 2. Divisioonaan alkujaan varusmiehistä muodostettuna yksikkönä (välirauhan aikainen 7. Prikaati). Varusmiesyksikkönä (pl. yksi pataljoona) rykmentti oli käytännössä jo keskitettynä suunnitellulle toiminta-alueelleen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varustaminen
Rykmentti varustettiin lähes määrävahvuuksien mukaisesti ja varusmiesrykmenttinä sen ns. jakovahvuus olikin divisioonan reserviläisistä muodostettuja rykmenttejä parempi.
[muokkaa] Yksiköt
- E/JR 7
- Esikuntakomppania/JR 7
- I/JR 7
- II/JR 7
- III/JR 7 (Savonlinnan suojeluskuntapiirin perustama)
- 13.K/JR 7 eli Kranaatinheitinkomppania
- 14.K/JR 7 eli (Panssarintorjunta)Tykkikomppania
- Kolonna/JR 7
[muokkaa] Komentaja(t)
- eversti Armas Kemppi
- eversti Adolf Ehrnrooth
- 12.5.1942 - 20.10.1942
- 29.1.1943 - 27.11.1944
[muokkaa] Keskittäminen ja tehtävä sodan alkaessa
JR 7 oli pääosiltaan jo valmiiksi tulevalla toiminta-alueellaan (Punkaharju-Kerimäki), joten suurempia siirtokuljetuksia ei tarvittu Savonlinnan Pääskylahdessa toiminutta esikuntaa lukuun ottamatta.
JR 7 oli suojajoukko, jonka tehtävänä oli turvata divisioonansa muiden osien saapuminen toiminta-alueelle.
18.6.1941 II Armeijakunnan antaman käskyn mukaan koko armeijakunnan joukkojen tuli valmistautua valtakunnan alueen puolustamiseen ja samanaikaisesti valmistautua myös hyökkäykselliseen toimintaan.
25.6.1941 valtakunnan johto totesi Suomen olevan sodassa.
[muokkaa] JR 7:n sotatoimet vuonna 1941
[muokkaa] Siirtyminen hyökkäykseen
28.-29.6. välisenä yönä I/JR 7 siirtyi lähemmäksi rajaa muiden 2.Divisioonan pääosien kanssa. Päämaja oli valinnut hyökkäyksellisen suunnitelman. Rykmentin muut pataljoonat jäivät asemiinsa, joiden läpi divisioonan päävoimat siirtyivät lähemmäksi valtakunnan rajaa.
[muokkaa] Hyökkäys alkaa 30.6.1941
2.Divisioonan päävoimien aloittaessa hyökkäyksen valtakunnan rajan yli 30.6.1941 klo 19 lähti vahvennettu I/JR 7 etenemään Tyrjänjärven itäpuolitse kohti Tyrjän kylää, jonka se saavuttikin yön kuluessa. Pataljoona ryhmittyi puolustukseen mainitun kylän peltoaukeiden pohjoispuolella oleville kukkuloille.
1.7.1941 JR 7 sai käskyn ottaa rintamavastuu Tyrjänjärven ja Ison-Iijärven välisellä noin viiden kilometrin levyisellä kannaksella ja valmistautua etenemään kohti etelää tai kaakkoa. Hyökkäyksen aloittaminen edellytti kuitenkin erillistä käskyä, jota jouduttiinkin odottelemaan aina heinäkuun loppuun.
Seuraavien parin päivän aikana rykmentin muut osat siirtyivät Tarnalan alueelta käskyn mukaiselle alueelle.
4.7.1941 aloitti vihollinen Tyrjän kylän itäpuolella vastahyökkäyksen noin pataljoonan voimin parinkymmenen hyökkäysvaunun tukemana. JR 7 torjui hyökkäyksen ja vihollinen vetäytyi seuraavan yön aikana rykmentin asemien edestä.
5.7.1941 venäläiset hyökkäsivät kahteen otteeseen tuloksetta Tyrjän kylän alueella. Näiden hyökkäysten jälkeen taistelutoiminta laantui lähinnä tykistö- ja partiotoiminnaksi.
Tätä rauhallisempaa vaihetta taisteluissa kesti aina heinäkuun lopulle.
[muokkaa] Tyrjän taistelu ja eteneminen Laatokan rantaan 31.7.-21.8.1941
Tämän taisteluvaiheen aikana JR 7 kärsi jatkosodan ajan suurimpia tappioitaan saavuttaen kuitenkin vaikeuksista huolimatta sille asetetut tavoitteet. JR 7 tunnetaan myös nimellä "Tyrjän Rykmentti", joka nimi sai pohjansa hyökkäyksen lähtöalueena olleesta kylästä.
