Jim Thorpe

Wikipedia

Jim Thorpe vuoden 1912 Tukholman olympiakisoissa.

Jim Thorpe hyppäämässä pituutta Tukholman olympiakisoissa.

James Francis (tai Jacobus Franciscus) "Jim" Thorpe, oikealta nimeltään Wa-Tho-Huk eli "Valoisa polku" (s. 28. toukokuuta 1887, k. 28. maaliskuuta 1953) oli yhdysvaltalainen urheilun monitaituri, kaksinkertainen yleisurheilun moniottelujen olympiavoittaja, amerikkalaisen jalkapallon, koripallon ja baseballin pelaaja sekä näyttelijä.

Thorpe oli intiaani sac- ja fox-heimojen muodostamasta Sac and Fox Nationista Oklahoman Shawneesta. Hänen isänsä oli puoliksi irlantilainen ja äitinsä puoliksi ranskalainen. Hän sai nimensä Valoisa polku perinteisen intiaanien tavan mukaan äidin ensivaikutelmasta lapsen syntymän hetkellä. Syntymän hetkellä rouva Thorpe katsoi ikkunasta ulos ja näki hiekkatien, joka johti kotoa virralle.

Nuoruudessaan Thorpe kalasti ja metsästi. Sittemmin, kun hänen vanhempansa kuolivat verenmyrkytykseen, joutui hän intiaanien kouluun. Koulussa hän yritti pelata jalkapalloa, mutta oli valmentajan mielestä liian hintelä. Kuitenkin valmentaja Pop Warner havaitsi hänen lahjakkuutensa yleisurheilussa. Jim oli kuitenkin laiska, eikä häntä kiinnostanut harjoittelu. Vuosina 1909–1910 hän pelasi baseballia ammattilaisena Wocesterissa, Massachusettsissa. Tämä asia muodostui sittemmin kohtalokkaaksi hänen elämänsä varrella.

[muokkaa] Olympialaiset

Vuonna 1912 Thorpe osallistui moniottelun olympiakarsintoihin ja pääsi edustamaan maataan 1912 Tukholman olympiakisoihin. Tukholmassa ohjelmassa oli vielä miehillä viisiottelu, ja Thorpe voitti sen ylivoimaisesti. Hän hyppäsi pituutta 707, heitti keihästä 46,41, juoksi 200 metriä aikaan 22,9, heitti kiekkoa 35,57 ja kellotti 1 500 metrillä ajan 4.44,8. Hän osallistui myös erikoislajeista pituushyppyyn, jossa sijoittui seitsemänneksi ja korkeushyppyyn, jossa tuloksena oli viides sija.

Thorpe osallistui myös kymmenotteluun, jossa hän oli täysin ylivoimainen. Kisojen toinen kultamitali tuli yli 700 pisteen erolla hopealle sijoittuneeseen isäntämaan ennakkosuosikkiin Hugo Wieslanderiin. Kymmenottelussa (lajit silloisessa suoritusjärjestyksessä) hän juoksi 100 metriä aikaan 11,2, hyppäsi pituutta 679, työnsi kuulaa 12,59, hyppäsi korkeutta 187, juoksi 400 metriä aikaan 52,2, heitti kiekkoa 36,98 ja juoksi 110 metrin aitajuoksussa ajan 15,6, hyppäsi seivästä 325, heitti keihästä 45,70 ja juoksi 1 500 metriä aikaan 4,40,1. Tarina kertoo, että kesken ottelun hänen piikkarinsa olisi varastettu, ja hän olisi joko lyönyt kengänpohjiinsa nauloja tai otellut paljain varpain. Ruotsin kuningas Kustaa V totesi Thorpen olevan maailman suurin urheilija.

[muokkaa] Ammattilaisuus

Kesäolympialaiset
Kultaa	1912	5-ottelu
Kultaa	1912	10-ottelu

Vuoden 1913 tammikuussa amerikkalaisissa sanomalehdissä paljastettiin Thorpen pelanneen baseballia ammattilaisena, minkä seurauksena Amerikan amatööriurheiluliitto vei hänen amatöörioikeutensa. Samalla Kansainvälinen olympiakomitea otti häneltä pois olympialaisista voittamansa kultamitalit ja mitätöi hänen tuloksensa. Näin ruotsalainen Wieslander nousi voittajaksi.

Thorpe ryhtyi, kun ammattilainen oli, pelaamaan baseballia. Hän pelasi New York Giantsissa, Cincinnati Redsissä ja Boston Bravessa, sekä amerikkalaista jalkapalloa, jota hän pelasi kaikkiaan kuudessa joukkueessa, muun muassa Canton Bulldogsissa sekä intiaaneista koostuneessa Oorang Indiansissa. Jalkapallon jälkeen hän vaihtoi koripalloon, jota pelasi kaksi vuotta Jim Thorpe and His World-Famous Indiansissa. Palloilu-ura kesti vuoteen 1929 saakka, minkä jälkeen hän meni naimisiin kolme kertaa, sai kahdeksan lasta, alkoholisoitui ja näytteli elokuvissa, muun muassa yhdessä Burt Lancasterin kanssa. Useimmiten hän esitti intiaanipäällikköä lännenelokuvissa.

28. maaliskuuta 1953 Thorpe kuoli sydänhalvaukseen kotonaan Lomitassa, Kaliforniassa. 70 vuotta Tukholman kisojen ja lähes 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen, vuoden 1982 syksyllä, Kansainvälinen olympiakomitea palautti Thorpen olympiasuoritusten arvon.