Johan Christopher Toll
Wikipedia
Johan Christopher Toll (1743–1817) oli ruotsalainen upseeri ja poliitikko.
Tollilla oli merkittävä rooli kuningas Kustaa III:n vuonna 1772 tekemässä vallankaappauksessa, sillä hän suostutteli Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Kristianstadin varuskunnan kuninkaan puolelle. Vallankaappauksen jälkeen Tollista tuli eräs kuninkaan tärkeimmistä avustajista, ja hän sai merkittävän aseman Ruotsin puolustus- ja ulkopolitiikassa. Vuonna 1786 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.
Kun Kustaa III hyökkäsi Venäjälle vuonna 1788 (ns. Kustaan sota), turvautui hän paljolti Tollin laatimiin hyökkäyssuunnitelmiin. Sota sujui huonosti, ja niinpä Toll joutui kuninkaan epäsuosioon. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan olisi pitänyt syyttää Tollia, sillä hän oli alun perin pitänyt hyökkäyksen ajoitusta huonona. Ruotsin armeija olisi hänen mielestään tarvinnut enemmän aikaa sotaan valmistautumiseen.
1790-luvulla Tollin vastoinkäymiset jatkuivat: maanpetoksesta syytetyn Gustaf Mauritz Armfeltin vastaisen oikeudenkäynnin yhteydessä myös Toll joutui epäilyksenalaiseksi, ja hänet tuomittiin melko huterin perustein kahdeksi vuodeksi vankilaan. Kuningas Kustaa IV Aadolf palautti kuitenkin pian Tollin kunnian ja nimitti tämän tärkeisiin diplomaattisiin tehtäviin. Vuonna 1801 Toll siirtyi hoitamaan Skoonen kenraalikuvernöörin virkaa.
Vuonna 1807 Ruotsi tarvitsi jälleen Tollin diplomaattisia taitoja: Napoleonin joukot olivat motittaneet Ruotsin armeijan Rügenin saarelle Pohjois-Saksaan, mutta Toll onnistui neuvottelemaan ruotsalaisille kunniallisen vetäytymisen. Ruotsalaiset saivat jopa pitää kaikki aseensa ja kalustonsa. Kustaa IV Aadolf palkitsi hänet tästä hyvästä sotamarsalkan arvolla. (Kuninkaalla oli syytäkin kiitollisuuteen, sillä tuon sotilaallisen katastrofin partaalle oli päädytty hänen taitamattoman politiikkansa vuoksi.)
