Johan Granlundin tie
Wikipedia
Johan Granlundin tie sijaitsee Ulvilan kaupungissa, entisen Kullaan kunnan Levanpellon kylässä ja se on Suomen ainoa Johan Granlundin tie.
Tien nimi juontaa alkunsa Johan (Juhana) Fredrik Granlundista, joka muutti Kullaalle vuonna 1842. Tuolloin Jalomäen umpipihan paikalla poltettiin runsaasti hiiltä ja Johan Granlund toimi salaneuvos Falckin tehtailla johtajana ja hankki alueelta hiiltä, jota tarvittiin raudanvalmistuksessa. Myöhemmin Johan Granlund tuli tunnetuksi Frenckellin Turun kirjapainon omistajana ja kun hän kuoli, hänen omaisuutensa muodosti Helsingissä olevan Ateneumin rakentamisen pohjarahaston. Vuonna 1851 J. F. Granlund perusti Turun kirjanpainajien hautausapukassan, josta sai alkunsa Suomen kirjatyöntekijäin ammattiyhdistystoiminta. Johan Granlund oli myös kirjailija ja hän kirjoitti suomentaen mm. ensimmäisen suomenkielisen keittokirjan (Kokki=kirja), loi uusia suomekielisiä ruokasanoja (mm. klimppi) ja kirjoitti ensimmäisen kerran suomenkieliseen kirjallisuuteen sanat "Täällä, Pohjan tähden alla" (Kotomaamme), joka julkaistiin hänen toimittamassaan Tähti-lehden numerossa 2 vuonna 1863. Elias Lönnrotin hyvänä ystävänä Johan Granlund oli myös luomassa suomenkielisiä sanoja Lönnrotin suururakkaan, Suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan (1874-86). Suuri suomenkielen ystävä Johan Granlundista tuli luettuaan Christfrid Gananderin Mythologia Fennican (1789), joka oli hänen mielestään suuri kunnianosoitus suomenkielelle. Tämän innoittaman hän myös "suomensi" oman etunimensä Juhanaksi.
Johan Granlundin tiellä sijaitsee Jalomäen umpipiha on Satakunnan ainoa täydellinen umpipiha. Se on kymmenien harmaakylkisten rakennusten muodostama kokonaisuus, kaksine umpipihoineen. Toinen umpipiha on ihmisille ja sitä kutsutaan miespihaksi (satakuntalainen käännös ruotsinkielisestä sanasta mangård) ja toinen piha eläimille; sitä kutsutaan karjapihaksi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jalomäen umpipiha
- Jalomäen umpipihan netti-tv-ohjelma (Valitse Jalomäen umpipihan 32 min. video)
