Jouko Puhakka
Wikipedia
Jouko Yrjö Puhakka (s. 5. toukokuuta 1922 Kontiolahdessa, k. 4. helmikuuta 2002 Joensuussa), pohjoiskarjalainen kirjailija. Hän on tunnettu nuorten kirjoistaan, kalastustarinoistaan ja näytelmistään, erityisesti 1960-luvun lopun maaltamuuttoa kuvaavasta näytelmästä Hyvästi, Mansikki (1969). Pro Finlandia -mitalin hän sai 1972.
Ennen kirjailijanuraansa hän toimi muun muassa myllärinä ja ammattikalastajana mm. Höytiäisellä. Hän osallistui 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan, haavoittui sodassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Romaanit ja kertomukset
- Kalatulet, 1958
- Vaskentakoja, 1961
- Kaupunkiin, 1963
- Sodan satuttamat, 1967
- Takametsien evankeliumi, 1973
- Ukkoahvenia, kalakukkoja, tuulasöitä, 1975
- Tietäjä, 1978
- Niko Surakan vapaussota, 1985
- Haavilla ja haulikolla, 1994
[muokkaa] Runokokoelmat
- Järveltä ikuisuuteen, 1968
[muokkaa] Nuortenkirjat
- Kaiskunkallio kestää, 1959
- Poika ilman paitaa, 1963
- Jyrkänpuron lohitarhurit, 1964
- Huippumaileri, 1965 (viroksi Tippmailer, 1973)
[muokkaa] Näytelmät
- Hyvästi Mansikki, 1969
- Pois alta -akkavalta, 1970
- Kesämökkihöperöt, 1971
- Väinämöisen naimapuuhat, 1973
- Vaskentakoja, 1974
- Akat asialla, 1976
- Miettis-Kallen kuolintanssi,1978
- Perintö, 1979
- Vähäsyrjän seksus, 1981
- Kesälystit Lempilässä, 1992
[muokkaa] Äänikirjat
- Haavilla ja haulikolla, 1995
