Joensuu

Wikipedia

Joensuun kaupunki
vaakuna sijainti
www.joensuu.fi
Sijainti	62°36′00″N, 29°45′50″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1848
Kuntaliitokset	Pielisensuu (1954) Kiihtelysvaara (2005) Tuupovaara (2005)
Pinta-ala - maa - sisävesi	1 312,1 km² 1 173,4 km² 138,7 km²
Väkiluku - väestötiheys	57 753 (28.2.2007) 49,1 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	19,00 %
Kunnanjohtaja	Juhani Meriläinen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja asukasluvultaan Itä-Suomen läänin toiseksi suurin kaupunki. Joensuussa oli vuoden 2006 lopussa 57 808 asukasta. Joensuun kaupunki laajeni 1. tammikuuta 2005, kun Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat liittyivät siihen. Ennen kuntaliitosta Joensuun asukasluku oli vuoden 2004 alussa 52 659.

Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, jossa oli 31.12.2004 115 360 asukasta. Joensuun seutukuntaan kuuluvat nykyisin Joensuun lisäksi Enon, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kunnat. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä.

Sisällysluettelo 1 Maantiede ja kaupunkikuva 1.1 Kaupunkikuva 2 Väestö 3 Arkkitehtuuri 4 Kaupunginosat 5 Ilmasto 6 Liikenneyhteydet 6.1 Välimatkat maanteitse 7 Historia 8 Hallinto 9 Kuntaliitokset ja liitossuunnitelmat 10 Elinkeinoelämä 11 Koulutus 12 Kulttuuri 12.1 Tapahtumia ja paikkoja 12.2 Kulttuurihenkilöitä 12.3 Pyhäkköjä 12.4 Yöelämä 13 Urheilu ja liikunta 13.1 Urheiluseuratoiminta 13.2 Menestyneitä urheilijoita: 13.3 Liikuntapaikkoja 14 Tunnettuja joensuulaisia eilen ja tänään 15 Ystävyyskaupunkitoiminta 16 Tutustumiskohteita 17 Katso myös 18 Lähteet 19 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede ja kaupunkikuva

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.

Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita on 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1312,1 km², josta maa-alueita on 1173,4 km².

[muokkaa] Kaupunkikuva

Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).

Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:

• Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
• Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
• kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
• kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
• Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
• torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia

Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun eteläpuolelle oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä tänä päiviänäkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Öhmanin kaava toi Siltakadun rinnalle itä-länsi -suuntaiseksi pääkaduksi Koskikadun julkisten rakennusten vyöhykkeen eteläpuolelle. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamttomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttiajaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.

Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka tänä päivänä muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne totetuttaa funktionalismin ihannetta.

2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, mm. kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.

Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.

Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella mm. keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.

Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Joensuun yliopiston yliopistokampus.

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.

Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.

Uusista alueista mekittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehitettämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen . Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.

Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Joensuun yliopisto ja osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.

[muokkaa] Väestö

Katso myös artikkeli Joensuun historia

Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Kasvu oli ennen toista maailmansotaa hidasta, mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan. 1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Joensuun yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut "vanhan kaupungin" ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö.

Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjastotalo. Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu Areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.

Vuonna 2006 kaupungissa rakennetaan vilkkaasti. Torin ympäristöön tulee runsaasti liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Tiedepuisto saa lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui uusi lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myyn ensimmäisen osa avattiin 19.10. Kauppakadulla ja toinen osa avattiin 5.2 Siltakadulla ja Torikadulla. Kauppakeskus on kokonaisuudessan valmis syksyllä 2007, kattaen sisäänsä 70 liikettä.

[muokkaa] Kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

I Kaupunginosa II Kaupunginosa III Kaupunginosa IV Kaupunginosa Niinivaara (5)

Otsola (6) Kanervala (7) Käpykangas (8) Siihtala (9) Mutala (10)

Rantakylä (11) Utra (12) Sirkkala (13) Karsikko (14) Hukanhauta (15)

Penttilä (16) Linnunlahti (17) Noljakka (18) Pilkko (20) Raatekangas (21)

Marjala(22) Iiksenvaara (23) Karhunmäki (24) Ketunpesät (25) Iiksenniitty (26)

Katso tarkemmin: Joensuun kaupunginosat

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:

• Heinävaara (27)
• Kiihtelysvaara (28)
• Tuupovaara (29)

[muokkaa] Ilmasto

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Tämä tarkoittaa, että talvet ovat yleensä kylmiä ja kesät lämpimiä. Kesällä on yleensä voimakas, pitkäaikainen ja hautova helleaalto tai useampiakin, jotka johtuvat ilmamassojen liikkumattomuudesta. Keskikesällä Pohjois-Karjala on Suomen lämpimimpiä seutuja. Joensuussa on usein aivan erilainen hetkellinen säätila, kuin Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa. Näin ollen Lounais-Suomi-keskeisen valtakunnallisen televisiokanavan juontajien ja uutistenlukijoiden säätä koskevat harmittelut tai kommentit eivät useinkaan kerro joensuulaisille mitään.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa Joensuusta etelään (Joensuu-Lappeenranta-Lahti-Helsinki), länteen (Joensuu-Pieksämäki-Tampere-Turku) ja pohjoiseen (Joensuu-Nurmes). Itään johtava raideyhteys Ilomantsiin ei ole ollut enää vuosiin matkustajakäytössä, mutta sitä pitkin kuljetetaan puutavaraa. Yöjunat Joensuuhun lakkautettiin syyskuussa 2006.

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin.

Sisävesiliikennettä palvelee Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.

Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:

• VT 6 Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista
• VT 17 Kuopion suunnasta
• VT 23 Varkauden suunnasta
• KT 74 Ilomantsin suunnasta

[muokkaa] Välimatkat maanteitse

Helsinkiin 437 km Hyvinkäälle 403 km Hämeenlinnaan 401 km Iisalmeen 195 km Imatralle 198 km Jyväskylään 245 km Järvenpäähän 402 km Kajaaniin 222 km

Kemiin 501 km Keravalle 408 km Kokkolaan 426 km Kotkaan 343 km Kouvolaan 320 km Kuusamoon 461 km Kuopioon 136 km Lahteen 335 km Lappeenrantaan 235 km

Lohjalle 463 km Mikkeliin 209 km Ouluun 393 km Pieksämäelle 160 km Poriin 507 km Porvooseen 404 km Raaheen 398 km Raumalle 538 km Riihimäelle 396 km

Rovaniemelle 550 km Saloon 516 km Savonlinnaan 133 km Seinäjoelle 433 km Tampereelle 393 km Turkuun 542 km Vaasaan 492 km Varkauteen 119 km

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Joensuun historia

Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari. Ruotsit, luterilaiset kuitenkin polttivat luostarin.

Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.

[muokkaa] Hallinto

Joensuun kaupunginjohtaja on Juhani Meriläinen. Hänen tehtävikseen kaupungin hallintosääntö määrittelee kaupungin johtamisen, toiminnan tuloksellisuuden seurannan ja raportoinnin sekä kaupungin organisaatiokulttuurin kehittämisen.

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaudella 2005 - 2008 on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja Timo Elo ja 2. varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Kansainvälisten asiain toimikunta ja Katunimitoimikunta.

Kaupungin hallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttävän kaupunginvaltuustoon valittiin syksyllä 2004 seuraavien puoluieiden edustajia:

• SDP (18)
• Kokoomus (12)
• Keskusta (11)
• Vihreä Liitto (4)
• Kristillisdemokraatit (3)
• Vasemmistoliitto (3)

Kaupunkivaltuustossa tapahtuneiden loikkauksien takia tilanne syyskuussa 2006 on:

• SDP (18)
• Keskusta (13)
• Kokoomus (10)
• Vihreä Liitto (4)
• Kristillisdemokraatit (3)
• Vasemmistoliitto (3)

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2005 - 2008 on Pekka Ravi, 1. varapuheenjohtaja Pekka Kolehmainen ja 2. varapuheenjohtaja Matti Väistö.

Kaupungin palvelutoiminta tapahtuu kaupungin lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilöelimien alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungin lautakunnat ovat:

• Koulutuslautakunta
• Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
• Pelastuslautakunta
• Peruspalvelulautakunta
• Tekninen lautakunta
• Ympäristölautakunta

Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2005 on 19,00 %.

[muokkaa] Kuntaliitokset ja liitossuunnitelmat

Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun 2005.

Joensuun kaupunginhallitus on esittänyt 13.11. 2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Outokummulla ja Liperillä on yhteinen liitosselvitys meneillään. ^[1]

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy, metsäkoneita valmistava John Deere, sekä muovi-metallikomponentteja valmistava Perlos, joka kuitenkin lopettaa tuotantonsa Joensuussa syksyyn 2007 mennessä. Perlos työllistää Joensuussa ja Kontiolahdella yhteensä 1200ihmistä. Tutkimusta ja tuotekehitysta Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, Metlassa ja muutamissa yrityksissä mm. väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.

Työpaikat toimialoittain (2002):

• Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
• Teollisuus 15,8 %
• Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 15,7 %
• Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
• Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
• Rakentaminen 5,2 %
• Tuntematon 1,3 %
• Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
• Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
• Kaivostoiminta ja louhinta 0,1%

Suurimmat työnantajat 2006: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 220), Joensuun yliopisto (1244), Abloy Oy (800), Perlos Oyj (1060) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (512), VR-yhtiöt (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj (317) ja Schauman Wood Oy (292.

[muokkaa] Koulutus

Joensussa toimivat korkeakoulut ovat Joensuun yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuun yliopistossa opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä. Yliopiston painopistealueita ovat opettajankoulutus sekä kasvatus, metsät ja ympäristö, erikoistuva huipputeknologia (mm. optiikka) sekä raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus. Ammattikorkeakoulun painottuu muovi- ja metallialan tuotekehitykseen ja muotoiluun, sisältötuotantoon, hyvinvointiosaamiseen sekä puurakentamiseen ja puutuotealaan.

Eri alojen ammatillista koulutusta tarjovat Pohjois-Karjalan ammattiopisto sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.

Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 18. Näistä alakouluja on 12, yläkouluja 3 ja yhtenäiskouluja 3.

Lukioita on viisi: Joensuun lyseon lukio, Joensuun Niinivaaran lukio, Joensuun normaalikoulun lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio sekä Itä-Suomen koulun lukio.

Oppilaitoksia ollaan kuitenkin lakkauttassa Joensuussa vuoteen 2010 mennessä, ikäluokkien pienemisen johdosta.

Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.

Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.

[muokkaa] Kulttuuri

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.

Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Joensuun yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.

Joensuussa ilmestyy seitsemänpäiväinen sanomalehti Karjalainen, kolmepäiväinen Karjalan Maa sekä kerran viikossa ilmestyvä Viikko-Pohjois-Karjala. Lisäksi kaupungissa ilmestyy kahdesti viikossa painettava ilmaisjakelulehehti Karjalan Heili.

[muokkaa] Tapahtumia ja paikkoja

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokukenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Gospelfestivaalit ja Joen yö. Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981-1997 Joensuun laulujuhlat -niminen tapahtuma, joka kaatui sen tuottamaan taloudelliseen tappioon.

Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 avattu elokuvakeskus Tapio. Suurimmat kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laululava, Kaupunginteatteri, Joensuu Areena, Carelia-sali, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori sekä kirkot.

[muokkaa] Kulttuurihenkilöitä

Tunnettuja Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa Simo Hämäläinen, Sari Kaasinen, Sanna Kurki-Suonio, Jari Karttunen, Seppo Knuuttila, Hannu Koivula, Kimmo Lavaste, Leena Leskinen, Risto Lång, Jukka Nevalainen, Vasile Pantir, Yrjö Sepänmaa, Jaakko Teppo, Heikki Turunen ja Tuula-Liina Varis. Kaupungista poismuuttaneista mainittakoon alun perin joensuulainen runoilija Tapani Kinnunen.

[muokkaa] Pyhäkköjä

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen Kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.

Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko. Pääkirkko edustaa uusgootiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.

Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksikirkko; Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.

Näiden lisäksi Joensuun kunnassa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä.

Kirjallisuutta: Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.

[muokkaa] Yöelämä

Joensuun yöelämä on keskittynyt vain muutaman korttelin alueelle keskustassa, jonne kerääntyy ihmisiä laajoilta alueilta Joensuun ulkopuoleltakin. Kuten monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa, sadat teinit juhlivat ja meluavat Joensuun torilla perjantai-iltaisin, jolloin myös korttelirallin ajajat ovat tavallinen näky. Ydinkeskustan lisäksi nuorisoa liikkuu muun muassa Linnunlahdella, laulurinteen lähistöllä.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

[muokkaa] Urheiluseuratoiminta

Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.

Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista, perustettu vuonna 1950 ja niittänyt menestystä voittamalla mm. Tiomilan 1983 ja Jukolan viestin 2004 ja 2005 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.

Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Jääkiekossa Jokipojat pelaa miesten Mestiksessä. Nimellä JoKP eli Joensuun Kiekko-Pojat joukkue oli SM-liigassa kausina 1989-90 ja 1991-92, sekä liigaa edeltäneessä SM-sarjassa 1971-72.

Lentopallossa sekä miesten seura Mutalan Riento että naisten seura Joensuun Prihat pelaavat SM-liigatasolla.

Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla.

Miesten jalkapalloseuroista JIPPO pelaa miesten ykkösessä.

[muokkaa] Menestyneitä urheilijoita:

• Jukka Keskisalo, Joensuun Kataja, 3000 metrin esteiden Euroopan mestari 2006.
• Aki Parviainen, Joensuun Kataja, keihäänheiton maailmanmestari 1999.
• Maija Kovalainen, Joensuun Kataja, 7-ottelija, EM-kisojen 18. 2006

[muokkaa] Liikuntapaikkoja

Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella, yliopiston välittömässä läheisyydessä.

Monitoimihalli Joensuu Areena on Suomen suurin puurakennus, joka toimii Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihallina (rakennettu 2003, 7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa mm. eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille.

Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli toimii Jokipoikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa).

Joensuun uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.

Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Palloilukeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu).

[muokkaa] Tunnettuja joensuulaisia eilen ja tänään

Ismo Alanko, muusikko Ilkka Alanko, muusikko Petri Alanko, huilisti Jari Ehrnrooth, tutkija Pekka Hallberg, KHO:n presidentti Arto Halonen, elokuvaohjaaja Aaro Heikkilä, kaupunginjohtaja Ahti Hirvonen, pankinjohtaja Esko Hukkanen, näyttelijä Simo Hämäläinen, kirjailija Sari Kaasinen, muusikko Markus Kajo, toimittaja Sanna Kurki-Suonio, muusikko Jari Karttunen, tanssija Jukka Keskisalo, juoksija Heikki Kirkinen, professori

Aku Korhonen, näyttelijä Seppo Knuuttila, professori Hannu Koivula, kapellimestari Antti Kukkonen, ministeri Yrjö Laakkonen, liikemies Kimmo Lavaste, teatterinjohtaja Perttu Leppä, elokuvaohjaaja Leena Leskinen, kirjailija Martti Lindqvist, teologi Eeva Litmanen, näyttelijä Risto Lång, tanssija Pentti Matikainen, jääkiekkoilija Lauri Mononen, jääkiekkoilija Riitta Myller, europarlamentaarikko Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihtäjä Jukka Nevalainen, rockmuusikko Jaakko Nousiainen, professori Vasile Pantir, viulisti

Aki Parviainen, keihäänheittäjä Eino Poutiainen, poliitikko Matti Puhakka, poliitikko Pekka Puska, pääjohtaja Vesa Puuronen, sosiologi J-P Roos, sosiologi Sami Repo, hiihtäjä Anna-Maija Raittila, kirjailija Tapani Raittila, taidemaalari Pekka Ravi, kansanedustaja Olavi Rimpiläinen, piispa Paavo Salmensuu, meteorologi Anneli Sauli, näyttelijä Heikki Savolainen, olympiavoittaja Mikko Savolainen, valokuvaaja Aino Seppo, näyttelijä Yrjö Sepänmaa, professori Jari Sinkkonen, psykiatri

Heikki Simola, luonnonsuojeluliiton ex pj, biologi Aarno Sulkanen, näyttelijä Säde Tahvanainen, poliitikko Pamela Tola, näyttelijä Taru Tujunen, puoluesihteeri Jaakko Teppo, kansantaiteilija Esa Timonen, maaherra, ministeri Jouko Turkka, ohjaaja Heikki Turunen, kirjailija Tuula-Liina Varis, kirjailija Alli Vaittinen-Kuikka, kansanedustaja Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulun kehittäjä Perttu Vartiainen, rehtori Anu Vehviläinen, kansanedustaja Matti Virtaala, toimtusjohtaja Matti Väistö, poliitikko Yrjö Väisälä, fyysikko, tähtitieteilijä Kalle Väisälä, matemaatikko Vilho Väisälä, fyysikko

[muokkaa] Ystävyyskaupunkitoiminta

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:

• Linköping, Ruotsi
• Tønsberg, Norja
• Roskilde, Tanska
• Ísafjörður, Islanti
• Hof, Saksa
• Vilna, Liettua
• Petroskoi, Venäjä (yhteistyösopimus)

[muokkaa] Tutustumiskohteita

• Botania, yliopiston kasvitieteellinen puutarha
  • trooppinen perhospuutarha Botaniassa
• Joensuu Areena
• Joensuun kirkko (Josef Stenbäck, 1903)
• Metla-talo
• ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (v. 1887)
• Pohjois-Karjalan museo Carelicumissa
• Sortavalan pienoismalli
• Sinkkolan kotieläinpiha Noljakassa (lapsille)

• Joensuun taidemuseo
• Taitokortteli, Rantakadun vanhoissa puutaloissa, avattu 2006
• tori ja kauppahalli

Muuta vierailijoita kiinnostavaa:

• Karelia-soutu heinäkuussa
• Joensuun kaupunginteatteri
• Hasanniemen kesäteatteri
• Joensuun kaupunginorkesteri
• Sisävesilaivaliikenne

[muokkaa] Katso myös

• Joensuun rannat (uimarannat)
• Joensuun saaret
• Mehtimäki
• Joensuun tori
• Joensuun puistot

[muokkaa] Lähteet

• 1. ↑ Karjalainen 14.11.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Joensuun kaupunki
  
• Suomi24:n Joensuu-keskustelu
  
• Joensuun kaupunkiopas – Joensuuopas
  
• Joensuun seudun kuntayhteistyö
  
• Joensuun seudun opaskartta (Karttasovellus vaatii Javaa tukevan selaimen ja käyttöjärjestelmän)
• Sanomalehti Karjalaisen verkkolehti
  
• Karjalaisen juttusarja Joensuun kaupunginosista
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Joensuun kaupungissa