Juhana II Kasimir

Wikipedia

Juhana II Kasimir

Juhana II Kasimir (puol. Jan II Kazimierz, saks. Johann Kasimir, 22. maaliskuuta 1609 – 6. joulukuuta 1672) oli Puola-Liettuan kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668, Opolen herttua.

Juhana II:n vanhemmat olivat Sigismund III Vasa ja Konstanze Renate von Habsburg, Itävallan arkkiherttuatar. Hänen isänsä Sigismund, Kustaa Vaasan pojanpoika, oli 1592 perinyt Ruotsin, mutta hänen setänsä Kaarle IX syrjäytti hänet. Tästä seurasi pitkällisiä vihollisuuksia Vaasa-suvun vaatiessa Ruotsin kruunua.

Juhana Kasimir seurasi Puolan kuninkaana veljeään Vladislav IV Wazaa, jonka varjossa oli pitkään ollut. Hänellä ei juuri ollut tukijoita hovissa tai szlachta-aatelissa, hän oli avoimesti itävaltalaismielinen, piti juhlista, eikä välittänyt politiikasta. Hän oli kuitenkin kunnostautunut Smolenskin sodassa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan 1633.

Władysław IV pyrki parantamaan veljensä vaikutusvaltaa yrittämällä naittaa hänet Ruotsin Kristiinalle ja sitten italialaiselle prinsessalle ilman tulosta. Vuonna 1635 Juhana Kasimir lähti diplomaattiseen tehtävään Wieniin, jonka hylkäsi ja liittyi keisarikunnan armeijaan sotimaan Ranskaa vastaan. Kun hänen rykmenttinsä tuhottiin taistelussa, hän vietti vuoden elellen Wienin hovissa.

Palattuaan Puolaan hän pyrki naimaan paronitar Guldenternin, minkä hänen veljensä esti. Vastineeksi veli yritti nimittää hänet Kuurinmaan hallitsijaksi, minkä Sejm esti. Loukkaantuneena tästä Juhana Kasimir lähti 1638 Espanjaan tullakseen Portugalin varakuninkaaksi, mutta ranskalaiset ottivat hänet vangiksi, mistä hänet vapautettiin parin vuoden kuluttua.

Vuonna 1642 hän lähti taas Puolasta sisarensa luo Saksaan, jossa liittyi jesuiittoihin huolimatta kuninkaan ja paavin vastustuksesta. Hänet valittiin kardinaaliksi, mikä ei sopinyt hänen elämäntyylilleen ja hän palasi Puolaan, jossa erosi kardinaalinvirasta osallistuakseen kuninkaanvaaliin.

Vuonna 1648 Juhana Kasimir seurasi veljeään valtaistuimelle. Viimeisen Vaasa-suvun kuninkaan valtakautta hallitsi Venäjän–Puolan sota (1654-1667), mitä seurasi Ruotsin hyökkäys (puol. Potop). Sodan aikana ruotsalaiset valtasivat lähes koko maan, mutta eivät kyenneet pitämään valloituksiaan ja joutuivat vetäymään tuhottuaan sen. Vuonna 1660 Juhana Kasimir joutui luopumaan vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun ja luovuttamaan Ruotsille Liivinmaan ja Riikan.

Juhana Kasimir nai veljensä lesken, Ludwika Maria Gonzagan. Ludwika Maria kuoli 1667, eikä yksikään Juhanan lapsista jäänyt eloon. Syyskuussa 1668 Juhana luopui kruunusta ja lähti Ranskaan, jossa liittyi jesuiittoihin ja pääsi Neversin luostarin apotiksi. Hän kuoli 1672.