Juhani Aho

Wikipedia

Juhani Aho vanhana

Juhani "Jussi" Aho (syntyjään Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho) (11. syyskuuta 1861, Lapinlahti – 8. elokuuta 1921) oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut ammattikirjailija.

Hänen vanhempansa olivat rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelie Snellman. Hänellä oli myös kaksi veljeä, Pekka ja Kaarlo Brofeldt.

Aho sai jo nuorena ylioppilaana huomiota voittamalla osakuntansa kirjoituskilpailun. Jo Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie vuodelta 1884).

Juhani Aho kirjoitti useita romaaneja ja novelleja. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden parhaasta teoksesta Juha on tehty kaksi oopperaa ja kolme elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi.

Ahon tuotanto on monitahoinen. Se sisältää psykologista realismia (mm. Yksin), naturalismia lähenevää realismia (Rautatie) ja jopa esseistiikkaa (välillä myös voimakkaasti impressionismia) läheneviä lastuja. Aho toimi myös suomentajana, ja hänen ehkä tunnetuin käännöstyönsä on Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaanisarja.

Useat Ahon teoksista ovat kansankuvausta. Papin rouva-teoksessa luonnonkuvaus nousee keskeiseksi henkilöiden sisäisen elämän kuvastajaksi ja eroaa näin ollen kauemmas tyypillisestä realismista. 1890-luvulla Ahon tuotannossa tapahtui muutoinkin suunnanmuutos: realismi vaihtui kansalliseen uusromantiikkaan.

Ahon kotiolot vaikuttivat myös hänen kirjallisuuteensa. Juha-romaanin kolmiodraaman taustalla näkyy kahden sisaren rakkaus. Aho oli naimisissa taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa mutta rakasti myös Tilly Soldania, vaimonsa siskoa. Kaikki asuivat samassa pihapiirissä ja Aholla oli yhteisiä lapsia molempien siskosten kanssa.

Juhani Aholla oli tiivis yhteys Elisabeth Järnefeltiin, jonka "kouluun" hän kuului. Heidän kirjeenvaihtonsa kesti vuosia. Järnefelt rohkaisi nuorta kirjailijaa etsimään omaa tietään.