Romaani
Wikipedia
Romaani on laaja proosamuotoinen, fiktiivinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.
Romaani eroaa novellista pituutensa ja monimutkaisemman rakenteensa puolesta. Romaanin ja novellin ero voi joskus olla vaikeasti määriteltävä. Joitakin satasivuisia tekstejä lasketaan vielä novelleiksi ja toisaalta on olemassa pienoisromaaneja, joista esimerkiksi Samuel Beckettin Huonosti nähty huonosti sanottu on vain 50-sivuinen. Vaikka ehdottomia määritelmiä ei ole, luetaan seuraavat ominaisuudet usein romaanin tunnusmerkeiksi:
- pidempi kuin novelli
- jaettu lukuihin
- henkilöiden sisäinen monologi eli ajatukset
- yksi tai useampia päähenkilöitä
- kuuluu yhteen tai useampaan lajityyppiin
- kertoo fiktiivisen tarinan
- selkeä loppu
Romaani sijoittuu usein tunnistettavaan paikkaan ja aikaan. Inhimillinen elämä on yleensä tarinoiden pääosassa, riippumatta siitä, ovatko henkilöt ihmisiä vai eivät. Yleensä tietyt henkilöhahmot ovat kertomuksessa keskeisempiä eli teoksella on yksi tai useampia päähenkilöitä, ja romaani kuvaa juonen kautta tiettyä muutosta ja kehitystä näissä henkilöhahmoissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Romaanin alalajeja
[muokkaa] Avainromaani
Avainromaanissa henkilöt ovat todellisia henkilöitä ja helposti tunnistettavissa, mutta heidän nimensä on muutettu. Tunnettu suomalainen avainromaani on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä.
[muokkaa] Dokumenttiromaani
Dokumenttiromaani perustuu tositapahtumiin sekä niiden pohjalta laadittuihin dokumentteihin. Kuuluisa esimerkki dokumenttiromaanista on Truman Capoten Kylmäverisesti.
[muokkaa] Fantasiaromaani
Fantasiaromaani kertoo arkitodellisuudelle vieraista, sadunomaisista tai myyttisistä tapahtumista. Fantasiaromaaneissa esiintyy usein kansanperinteestä tuttuja taruolentoja, kuten lohikäärmeitä tai kääpiöitä. Esimerkkejä fantasiaromaaneista ovat Tolkienin Taru sormusten herrasta ja Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi.
[muokkaa] Historiallinen romaani
Historiallisen romaanin tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen, esimerkiksi antiikin Rooman aikaan tai keskiaikaan. Joskus historiallinen romaani voi olla allegoria kirjoitushetkensä aikakaudesta. Tunnetuin suomalainen historiallinen romaani on Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen.
[muokkaa] Kehitysromaani
Kehitysromaani kuvaa päähenkilön henkistä kasvua ja kehitystä. Tunnettu esimerkki kehitysromaanista on Dickensin David Copperfield.
[muokkaa] Kirjeromaani
Kirjeromaani rakentuu kirjeistä tai kirjeenvaihdosta. Tämä romaanin alalaji oli erityisen suosittu Euroopassa 1700-luvulla, ja naiskirjailijoilla oli merkittävä rooli sen muotoutumisessa. Esimerkkejä ovat Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset ja Choderlos de Laclos'n Vaarallisia suhteita. Myös ensimmäinen Suomessa ilmestynyt romaani, Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan, on muodoltaan kirjeromaani.
[muokkaa] Pikareskiromaani
Pikareskiromaani eli veijariromaani rakentuu päähenkilön seikkailujen ympärille. Veijariromaanin tyylilaji on yleensä parodia tai satiiri. Kuvattavan aikakauden tapoja ja oloja käsitellään yleensä kriittiseen sävyyn. Esimerkkejä veijariromaaneista ovat Cervantesin Don Quijote ja Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa.
[muokkaa] Päiväkirjaromaani
Päiväkirjaromaani rakentuu päähenkilönsä ja kertojansa päiväkirjamerkinnöistä. Esimerkki päiväkirjaromaanista on Georges Bernanos'n Maalaispapin päiväkirja.
[muokkaa] Rakkausromaani
Rakkausromaanissa tarina keskittyy miehen ja naisen välisen romanttisen rakkauden ympärille. Tyypillisessä rakkausromaanissa tarinan loppu on onnellinen, mutta tästä on myös poikkeuksia. Tunnettu esimerkki on Margaret Mitchellin Tuulen viemää.
[muokkaa] Rikosromaani
Rikosromaani kertoo rikoksesta, sen tapahtumisesta ja selvittämisestä.
[muokkaa] Salapoliisiromaani
Salapoliisiromaani (epämuodollisesti "dekkari") on rikosromaani, jossa rikosta selvittää salapoliisi eli yksityisetsivä. Tunnettuja esimerkkejä ovat Agatha Christien Hercule Poirot -romaanit ja Raymond Chandlerin Marlowe -tarinat. (Ks. Rikoskirjallisuus)
[muokkaa] Tieteisromaani
Tieteisromaanit käsittelevät asioita, jotka nousevat tieteen luomista mahdollisuuksista - joko lisäten mukaan mielikuvituksellisia piirteitä, tai pitäytyen tiukasti tieteellisissä tosiasioissa. Ne sijoittuvat tyypillisesti kaukaiseen tulevaisuuteen. Keskeisiä teemoja voivat olla esimerkiksi maan ulkopuolinen äly, kaukaiset planeetat, avaruussiirtokunnat ja tähtimatkat. Tunnettu esimerkki on mm. Arthur C. Clarken 2001: Avaruusseikkailu.
[muokkaa] Yhdenpäivänromaani
Yhdenpäivänromaani on nimensä mukaisesti romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään. Tunnettuja yhdenpäivänromaaneja ovat mm. Joel Lehtosen Putkinotko, Volter Kilven Alastalon salissa, Antti Tuurin Pohjanmaa ja James Joycen Odysseus.
[muokkaa] Maailmankirjallisuuden merkkinimiä
Yksi maailmankirjallisuuden merkittävimmistä romaaneista on Miguel de Cervantesin vuonna 1605 ilmestynyt Don Quijote de la Mancha. 1800-luvulla julkaistuista romaaneista klassikkoasemassa ovat mm. Charles Dickensin Oliver Twist, Fedor Dostojevskin Rikos ja rangaistus ja Leo Tolstoin Sota ja rauha, Victor Hugon Kurjat ja Herman Melvillen Moby Dick. Suomenkielisen romaanin suurin klassikko on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
[muokkaa] Suomalaisia romaanikirjailijoita
Erääksi ensimmäiseksi suomenkieliseksi romaaniksi katsotaan Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870), jota pidetään samalla eräänä parhaista. Suomenkielisten pienoisromaanien kirjoittajana taas on kunnostautunut ennen muuta Mika Waltari, tosin hänen tunnetuin romaaninsa Sinuhe egyptiläinen ei ole pienoisromaani. Klassikoihin kuuluvat myös Väinö Linnan pääteokset Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla-trilogia.
[muokkaa] Lähteet
- Grönstrand, Heidi 2001: Murgrönan – kärsimyksen kuvaus vai selviytymistarina? Kirjeromaani naisten lajina. Teoksessa Lappalainen Päivi, Heidi Grönstrand & Kati Launis (toim.): Lähikuvassa nainen: näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin. SKS, Helsinki.
- SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
