Julio Cortázar

Wikipedia

Julio Cortázar (26. elokuuta 1914, Bryssel, Belgia–12. helmikuuta 1984, Pariisi, Ranska) oli argentiinalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten teoksestaan Rayuela (1963, suom. Ruutuhyppelyä, 2005).

Cortázar syntyi Brysselissä, jossa hänen isänsä työskenteli tuolloin. Nelivuotiaana hän muutti äitinsä ja sisarensa kanssa Buenos Airesiin, Argentiinaan, jossa hän kävi koulunsa ja opiskeli Buenos Airesin yliopistossa. Isä oli hylännyt perheen, eivätkä he tavanneet enää koskaan.

Cortázar oli sairalloinen lapsi. Sairasvuoteellaan hän luki paljon. Äiti valikoi hänelle kirjoja, joista varsinkin Jules Vernen kirjat olivat suursuosikkeja. Käänteentekevä vaikutus kirjalliselle maulle oli tutustuminen Jean Cocteaun tuotantoon.

Ensimmäiset runonsa Cortázar julkaisi Julio Denis pseudonyymiä käyttäen vuonna 1938. Seuraavaksi hän kirjoitti Los Reyes (Kuninkaat) -näytelmän, joka perustuu Theseus ja Minotaurus –taruihin.

Hän oli sisäänpäin kääntynyt luonne ja eli pääasiassa kirjallisuuden kautta. Yliopistosta valmistuttuaan hän toimi opetustehtävissä ja käänsi kirjallisuutta. Vuonna 1944 hänet nimitettiin Mendozassa olevan Cuyon yliopiston ranskalaisen kirjallisuuden professoriksi. Mendozassa asuessaan hän liittyi Peronin vastaiseen liikkeeseen ja joutui vankilaan. Vastalauseeksi Peronin hallitukselle hän muutti pois kotimaastaan.

Vuonna 1951 Cortázar asettui asumaan Pariisiin, jossa hän asui elämänsä loppuun saakka. Hän sai Unescosta kielenkääntäjän paikan. Työnsä ohella hän käänsi mm. André Giden, Edgar Allan Poen ja Marguerite Yourcenarin teoksia ja kirjoitti omia teoksiaan.

Hänen ensimmäisen puolisonsa Aurora Bernández, oli argentiinalainen kääntäjä. Toinen vaimo oli liettualainen Ugné Karvelis, jolla oli suuri vaikutus Cortázarin aktivoitumiseen poliittisesti. Kolmas oli kanadalainen kirjailija Carol Dunlop. Dunlop kuoli leukemiaan 2.11.1982.

Cortázar kuoli 12.2.1984 ja hänet haudattiin Pariisiin Montparnassen hautausmaalle samaan hautaan puolisonsa kanssa.

[muokkaa] Suomennetut teokset

Cortázarilta on suomennettu novellikokoelma Las armas secretas (1959, suom. Salaiset aseet 1984), Bestiario (1951, suom. 1999) ja Historias de cronopios y de famas (1962, suom. Tarinoita kronoopeista ja faameista (2001).

Cortázarin pääteos on Rayuela (suom. Ruutuhyppelyä, 2005), joka ilmestyi vuonna 1963 ja aiheutti sensaation. Nimi kuvaa tapaa, jolla teosta on tarkoitus lukea: edestakaisin hyppien luvusta toiseen. Esipuheessa kirjailija ehdottaa mahdollista lukutapaa ja hän on liittänyt jokaisen luvun loppuun numeron, mihin lukuun seuraavaksi kannattaisi edetä. Kirjailijan sanoin ”Ruutuhyppelyä on monta kirjaa, mutta ennen kaikkea se on kaksi kirjaa”. Teos jakautuu kahteen osaan: Tuolla puolen, Tällä puolen ja muualla. Aluksi liikutaan Pariisissa ja sitten maisemat vaihtuvat Buenos Airesiin.

Suomentaja Anu Partanen sai Rayuelan kääntämisestä Mikael Agricola –palkinnon vuonna 2006.

[muokkaa] Lähteet

Amorós, Andrés (2001) Rayuela. Edición de Andrés Amorós. Madrid: Editiones Cátedra.
Aromäki, Riitta (16.9.2001) ”Proosa taivuttaa todellisuuden mutkille”, Kiiltomato.net
Boldy, Steven (1980) The Novel of Julio Cortázar. Cambridge: Cambridge University Press.
Brody, Robert (1976) Julio Cortázar. Critical Guide to Spanish Texts. London: Grant & Cutler Ltd. in Association with Tamesis Books Ltd.
Kosunen, Kristiina (12.9.2005) “Sattumanvaraista leikkiäkö?”, Kiiltomato.net
Partanen, Anu (2000) ”Johdatus ’Ruutuhyppelyyn’”, Nuori Voima 3/2000, s. 40.
Ylitalo, Silja (20.9.2005) ”Hyppy romaanin tuntemattomaan”. Agricola-kirja-arvostelut.