Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Wikipedia

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden muodostama ylioppilaskunta. Sillä on noin 12 000 jäsentä.

Ylioppilaskunnalla on merkittävä omaisuusmassa. JYY omistaa mm. Kortepohjan ylioppilaskylän, Kampus Data Oy:n, Jyväskylän JYY-asunnot Oy:n, ravintola Rentukan, lounasravintola Ilokiven ja on osakkaana Jyväskylän alueen Sonaatti-ravintolaketjussa. Lisäksi JYY:n edustajia istuu Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallituksessa. JYY julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä. Ylioppilaskuntakonsernilla on 77 työntekijää.

Ylioppilaskunnan puheenjohtajana toimii kasv.yo Kalle Sumelles, hallituksen puheenjohtajana kasv.yo Jarmo Lyhty ja pääsihteerinä YTM Tuomas Viskari.

Jyväskylän ylioppilaskunnan hallitus 2007

Jarmo Lyhty, Puheenjohtaja
Alina Savolainen, Varapuheenjohtaja
Tuuli Ahtiainen, Sosiaalipolitiikka: tasa-arvo, asuminen ja terveys
Antti-Jukka Huovila, Liikunta ja sosiaalipolitiikka: toimeentulo
Jenni Kentala, Ainejärjestöt ja ympäristö
Olli-Pekka Koljonen, Talous ja kuntayhteistyö
Katri Nokela, Koulutuspolitiikka
Ahmad El Massri, Kv-koulutuspolitiikka ja kehitysyhteistyö
Asko Soukka, Tiedotus, ylioppilaskylä ja tietoylioppilaskunta
Piia-Maria Vidgren, Kansainväliset asiat ja ylioppilaslehti

[muokkaa] Historia

JYY perustettiin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnaksi (JKKY) vuonna 1934. Ensimmäiset vuodet JKKY oli aatteellisesti hyvin yhtenäinen isänmaallishenkinen yhteisö. Sodan jälkeen JKKY toimi tuloksekkaasti tehtävässään opiskelijoiden edunvalvojana, kun se kokosi kurssikirjaston, perusti terveydenhoitorahaston ja avasi oman terveydenhoitoaseman. Ylioppilaskunta myös rakennutti vuonna 1955 valmistuneen Jyväskylän uimahallin, joka toimii edelleen. Uimahallin suunnitellut Alvar Aalto piirsi myös ylioppilastalon, joka otettiin käyttöön vuonna 1965.^[1]

Kun korkeakoulusta tuli vuonna 1966 Jyväskylän yliopisto, muuttui myös ylioppilaskunnan nimi nykyiseen muotoonsa. Muutoksen myötä opiskelijamäärät kasvoivat voimakkaasti, minkä seurauksena ylioppilaskunnan toiminta ja hallinto kokivat muutoksia. Ylioppilaskunta politisoitui ja suuntautui myös yhteiskunnallisiin teemoihin. Edunvalvonnan puolella YY ja muut opiskelijajärjestöt ajoivat opiskelijoiden pääsyä mukaan yliopistojen hallintoon. Ylioppilaskunnan pitkään suunnittelema asuntolahanke toteutui, kun Kortepohjan ylioppilaskylän ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1968. Epäpoliittiset ryhmät valtasivat alaa ylioppilaskunnassa 1980-luvulta lähtien. Vuosituhannen loppua leimasi ylioppilaskunnassa saavutettujen etujen puolustaminen.^[1]

[muokkaa] Alaviitteet

↑ ^1,0 ^1,1 Lamberg, Marko (2004): Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934 - 2003. Jyväskylä: Kampus Kustannus. ISBN 951-9113-70-3.