Karakalpakia
Wikipedia
Karakalpakia (karakalpakiksi Qaraqalpaqstan, uzbekiksi Qoraqalpog'iston) on autonominen tasavalta Araljärven eteläpuolella Uzbekistanin länsiosassa Keski-Aasiassa. Karakalpakia rajoittuu etelässä Turkmenistaniin sekä lännessä ja pohjoisessa Kazakstaniin.
| Қарақалпақстан Республикасы1 Qoraqalpog'iston Respublikasi2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | karakalpakki ja uzbekki | ||||
| Pääkaupunki | Nukus (194 700 asukasta) | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
164 900km² ? |
||||
| Väkiluku (2005) – yhteensä – väestötiheys |
1 200 000 7,3 / km² |
||||
| Aikavyöhyke | UTC+5 | ||||
| Muodostuminen – Aut. alue – ASNT – Aut. tasavalta |
19. helmikuuta 1925 20. maaliskuuta 1932 1991 |
||||
| 1Karakalpakinkielinen nimi 2Uzbekinkielinen nimi |
|||||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Karakalpakia on pääasiassa aavikkoa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Araljärven eteläpää. Suurin joki on Amudarja, joka virtaa alueen itäosan halki ja laskee Araljärveen.
[muokkaa] Väestö
Karakalpakian asukasluku on noin 1,3 miljoonaa. Vuoden 1979 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä oli karakalpakkeja 31 %, uzbekkeja 31 %, kazakkeja 27 %, turkemeeneja 5 %, venäläisiä 2 % ja muita 4 %.
Nukusissa on 194 100 asukasta (1997). Muista kaupungeista mainittakoon entinen Araljärven satamakaupunki Mojnaq, joka sijaitsee Araljärven kutistumisen vuoksi sisämaassa sekä Altynkul’ ja Šimbaj.
[muokkaa] Talous
Amurdarjan laaksossa viljellään kastelun avulla puuvillaa, riisiä ja sinimailasta. Lisäksi harjoitetaan karakullampaiden kasvatusta.
[muokkaa] Historia
Karakalpakian alue on historian aikana kuulunut moniin valtioihin. Ensimmäiset tunnetut asukkaat ovat olleet hurreja, jotka ovat asuneet alueella ainakin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sittemmin alue tuli kuulumaan iraanilaisten heimojen hallitsemaan Khwarezmian valtioon, joka käsitti laajan alueen Keski-Aasiasta. Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri valloitti alueen 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alue tuli kuulumaan 400-luvulla Khivan kuningaskuntaan ja arabit valloittivat alueen 700-luvulla. Tällöin väestöä alettiin myös käännyttää islamiin. Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla ja uudelleen 1300-luvulla. Alue tuli kuulumaan 1500-luvulta lähtien Hivan kaanikuntaan, josta tuli Venäjän keisarikunnan vasallivaltio 1873 solmitun rauhansopimuksen nojalla.
Venäjän sisällissodan aikana keski-aasialaiset nousivat kapinaan venäläisiä vastaan. Neuvosto-Venäjä kuitenkin murskasi kapinat ja muodosti Hivasta nimellisesti itsenäisen Horezmin kansantasavallan. Karakalpakian autonominen alue perustettiin 19. helmikuuta 1925, jolloin karakalpakkien asuttama alue erotettiin Turkestanin autonomisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta ja Khorezmin kansantasavallasta. Aluksi se kuului Kazakkien autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Karakalpakkien autonomisesta alueesta tuli Karakalpakkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. maaliskuuta 1932 ja se siirrettiin kuulumaan Uzbekistanin sosialistisen neuvostotasavallan alaisuuteen 5. joulukuuta 1936. Neuvostoliiton hajotessa Uzbekistan julistautui itsenäiseksi 1991 ja Karakalpakian ASNT muutettiin autonomiseksi tasavallaksi.
