Kattohaikara
Wikipedia
| Kattohaikara | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikarat-heimon laji. Suuressa osassa Eurooppaa kattohaikaraan suhtaudutaan myötämielisesti, ja paikoin haikaraa pidetään jopa hyvän onnen tuojana. Nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Niiden väitetään tuovan vauvoja silkkinyyteissä kotiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus on 100-110 cm, siipiväli 195-215 cm ja paino 2,3-4,4 kg.
Kattohaikara on lähes kokonaan valkoinen, ainoastaan siipisulat ovat mustat. Lisäksi haikaralla on pitkä punainen nokka ja jalat.
[muokkaa] Levinneisyys
Kattohaikara pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa sekä paikoin Afrikassa. Useimmat yksilöt talvehtivat Afrikassa Saharan eteläpuolella. Yksi alalaji elää Turkestanissa ja talvehtii Iranissa ja Intiassa. Suomesta ei ole todistettuja pesintöjä, mutta nuoret luppokihlaparit ovat rakentaneet pesiä silloin tällöin. Suomessa säännöllinen vieras pääosin keväällä maan eteläosissa. Voimakkaat pitkäaikaiset etelänpuoleiset virtaukset huhti-toukokuussa tuovat Suomeen kattohaikaroita Virosta ja Venäjältä. Vuosittain tavataan joistain kymmenistä jopa pariin sataan kattohaikaraa.
[muokkaa] Elinympäristö
Rannikot, järvien, jokien ym. vesistöjen rannat, kosteikot ja pellot, niityt ja asutetut seudut.
[muokkaa] Lisääntyminen
Sukukypsä 4-vuoden iässä. Emo munii 1-7 munaa pesään, joka sijaitsee mielellään katolla mutta lintu kelpuuttaa pesäpaikakseen myös tornit, puhelinpylväät ja puut.
[muokkaa] Ravinto
Sammakot, matelijat, pienet nisäkkäät, kalat, madot ja hyönteiset.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Laiho, Ilkka 1979: Myöhäinen kattohaikra Ciconia ciconia Kiikalassa. - Lintumies 2.1979 s. 84. LYL.
