Kielin kanava
Wikipedia
Kielin kanava (saksaksi Nord-Ostsee-Kanal, vuoteen 1948 Kaiser-Wilhelm-Kanal) on 98 kilometriä pitkä kanava, joka kulkee Jyllannin niemimaan tyven poikki ja yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Kanavan kautta laivat voivat liikennöidä Pohjanmeren ja Itämeren välillä kiertämättä Tanskaa, ja se on yksi maailman vilkkaimmin liikennöityjä kanavia.
Kielin kanavan edeltäjä oli vuonna 1789 valmistunut Eiderin kanava, joka yhdisti Pohjanmereen laskevan Eider-joen yläjuoksun Itämereen Kielin kaupungin kohdalta. Näin syntyi kahden meren välinen 175 kilometriä pitkä vesireitti, josta rakennetun kanavan osuus oli 43 kilometriä. Eiderin kanava oli kuitenkin vain 29 metriä leveä ja 3 metriä syvä, mikä rajoitti sen käyttöä.
1800-luvun lopulla alettiin vaatia uuden kanavan rakentamista yhdistämään Saksan Pohjanmeren ja Itämeren satamat toisiinsa. Kesäkuussa 1887 aloitettiin uuden kanavan rakennustyöt, jotka veivät 9 000 työmieheltä kaikkiaan yhdeksän vuotta. Eiderin kanavasta poiketen uusi kanava vedettiin suoraan Kielistä Elben suistoon Pohjanmerellä, tosin osaa Eider-joen uomasta käytettiin hyväksi sitä rakennettaessa. 20 kesäkuuta 1895 kanavan vihki juhlallisesti käyttöön keisari Vilhelm II, joka purjehti kanavan päästä päähän, muurasi sen viimeisen kiven ja nimesi sen Kaiser-Wilhelm-Kanaliksi ("Keisari Vilhelmin kanava").
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kanava julistettiin Versailles'n rauhansopimuksessa Saksan hallinnassa olevaksi kansainväliseksi vesireitiksi. Adolf Hitler sanoutui 1936 irti tästä pykälästä muun Versailles'n rauhansopimuksen mukana, mutta toisen maailmansodan jälkeen kanava avattiin jälleen kansainväliselle liikenteelle. 1948 sen nimeksi vaihdettiin Nord-Ostsee-Kanal ("Pohjanmeren-Itämeren-kanava"). Suomeksi ja monilla muilla kielillä kanavaa kutsutaan Kielin kanavaksi.
Kielin kanavan merkitys läpikulkuliikenteessä on nykyään melko vähäinen. Suuret alukset eivät mahdu kanavaan, ja nopeakulkuisten matkustaja-alusten on kannattavampaa kiertää Tanskan niemi. Sen sijaan Kanavan varrella oleviin satamiin on runsaasti liikennettä. Kanavan korkeusero on mitätön, mutta sen molemmisaa päissä on kuitenkin sulkuportit.
Kielin kanavan yli kulkee rautatie Rendsburgin siltaa pitkin. Kyseessä on Hampurista Neumûnsterin kautta Flensburgiin ja edelleen Tanskaan kulkeva päärata. Sillan korkeudesta johtuen rata tekee lähes täyden ympyrän kanavan pohjoispuolella, jotta korkeusero saadaan tasoitettua. Sillan alla kulkee eräänlainen lossi rannalta toiselle. Se riippuu sillasta vaijereilla, jotka ovat kiinni sillan alareunassa kulkevassa laitteessa. Se näkyy kuvassa hyvin hieman sillan keskikohdan oikealla puolella.
