Kierrätys
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä.
Kierrätys on jätteiden hyötykäyttöä ja se on ympäristöä säästävä ratkaisu. Luonnossa kaikki aineet kiertävät ja myös ihmisen voi sopeutua luonnontalouteen kierrättämällä. Käytännössä jätteet tulisi lajitella niiden syntysijoille. Tämä vaatii paljon ihmistyövoimaa ja se tulee kalliiksi. Kierrättäminen säästää luontoa, energiaa, ympäristöä ja rahaa.lähde? Jokainen voi kierrättää esimerkiksi myymällä itselleen turhia tavaroita kirpputorilla tai viemällä ne kierrätyskeskukseen. Kaatopaikkajätteen määrä kasvaa, vaikka kierrätysmahdollisuudet ovat lisääntyneet.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vaatteiden kierrätys
Pelastusarmeija, kehitysapujärjestö UFF, Lähetyksen Kehitysapu ja Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalo keräävät vaatteita kierrätyspisteissä. Usein niihin jätetään likaisia, rikkinäisiä tai muuten käyttökelvottomia vaatteita. Tämä vaarantaa hyvin toimivan keräysjärjestelmän. Vaatteiden tulee olla puhtaita ja hyväkuntoisia jotta niitä otetaan vastaan. Järjestöjen keräämät vaatteet menevät kehitysmaihin ja muille apua tarvitseville. Osa vaatteista myydään ja niistä saadulla tuotto käytetään avustustyöhön kotimaassa sekä ulkomailla.
[muokkaa] Muovin kierrätys
Muovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. Muovien tunnistamisen vaikeus hankaloittaa keräystä. Sekamuovien hyödyntäminen keskittyy lähinnä energiatuotannon polttoaineeksi. Kierrätetystä muovista valmistetaan pakkauksia, jätesäkkejä jne. Muovin kierrätys on hyvin vähäistä lukuun ottamatta palautuspulloja joista noin 90% palautetaan. Panttipullo palautuu täytettäväksi noin 30 kertaa ja kelpaa vielä senkin jälkeen uusien pullojen raaka-aineeksi.[1]
[muokkaa] Metallin kierrätys
Metallinkeräysastiat on tarkoitettu kotitalouksista syntyvälle pienmetallille. Myös kattilat ja pienkokoiset autojen ja koneiden osat sekä tyhjät maalitölkit ovat tätä. Suurikokoisen metalliromun voi viedä romuliikkeeseen tai kaatopaikan metallinkeräykseen. Jos kaikki hyötykelpoinen metalli saadaan kierrätettyä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Tuotteiden valmistuksessa säästetään energiaa kun käytetään kierrätettyjä raaka-aineita uusien sijasta. Terästeollisuus käyttää suuret määrät rautaromua raaka-aineenaan.
[muokkaa] Paperin kierrätys
Monitoimikeskus vastaa nauhataajamassa tuotetun paperin ja pahvin keräyksestä. Urheiluseurat keräävät paperia nauhataajaman ulkopuolelta. Kerätyt paperit lajitellaan ja pakataan toimitettavaksi. Pahvi paalataan ja toimitetaan käsiteltäväksi. Kierrätyspisteet tyhjennetään pääosin kerran viikossa. Monitoimikeskuksessa paperi lajitellaan ryhmiin, joita on neljä: Konttorikeräyspaperi, sanomalehtipaperi, keräyspaperi ja pahvi.
[muokkaa] Kartongin erilliskierrätys
Uusien jätehuoltomääräyksien mukaan kartongin erilliskierrätys tuli Helsingissä pakolliseksi 1. tammikuuta 2006 alkaen. Kaikkien vähintään 20 huoneiston taloyhtiöiden tulee noudattaa kierrätysmääräystä. Keräysastioihin kerätään keräyskartonkia, keräyspahvia ja nestekartonkia. Keräyskartonkia ovat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset. Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia. Keräyspahvia ovat mm. aaltopahvilaatikot, ruskeat kirjekuoret ja voimapaperi (esim. kaupasta ostettavat paperikassit). Keräyspahvista valmistetaan mm. hylsykartonkia. Nestekartonkia ovat mm. maito-, mehu- ja piimätölkit, alumiinivuoratut mehupurkit, kartonkiset jäätelöpakkaukset sekä puhtaat kartonkiset kertakäyttöastiat. Nestekartongista valmistetaan uusiokartonkia, josta tehdään hylsyjä mm. paperi- ja kangasrullien sisään.
[muokkaa] Lasin kierrätys
Jätelasin voi viedä lasinkeräysastiaan, joita on elintarvikeliikkeiden läheisyydessä tai jätteenkeräyspisteessä. Lasijäte lajitellaan kahteen ryhmään: värillinen ja väritön lasi. Useimmiten kummallekin lasiryhmälle on omat keräysastiansa. Lasipullot voi myös viedä jätelasin keräysastiaan, mutta lasipulloille löytyy omia keräyspisteitä lähes jokaisesta kaupasta. Kierrätyslasista valmistetaan mm. lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Pakkauksen joka on valmistettu kierrätetystä lasista tunnistaa usein sen vihreästä tai ruskeasta väristä. Pantilliset lasipullot kiertävät parhaimmassa tapauksessa 30 kertaa.[2]
[muokkaa] Auton kierrätys
Romuajoneuvojen vienti vastaanottopisteeseen on ollut ilmaista 1.9.2004 alkaen. Ajoneuvon viimeinen omistaja on oikeutettu luovuttamaan romuajoneuvon veloituksetta mihin tahansa Suomen Autokierrätyksen valtuutettuun vastaanottopisteeseen. Mikäli romuajoneuvosta on poistettu materiaaliarvon kannalta oleellisia osia, esimerkiksi moottori tai katalysaattori, laki mahdollistaa sen, että auton luovuttaja joutuu korvaamaan puuttuvien osien aiheuttaman arvon vähennyksen. Myös romuauton sisältämät siihen kuulumattomat jätteet saattavat aiheuttaa auton luovuttajalle kustannuksia.
Autojen kierrätysjärjestelmän rungon muodostavat vastaanotto, rekisteristä poisto, esikäsittely ja murskaus. Vastaanottopisteessä auton asiapaperit sekä rekisteröinti- ja tunnistetiedot tarkastetaan. Vain auton omistajalla on oikeus romuttaa ajoneuvo. Ajoneuvo tarkastetaan myös puuttuvien/ylimääräisten materiaalien ja esineiden osalta.
Vuonna 2006 järjestetään toisen kerran Kierrätysarvoa-kampanja, jonka tarkoituksena on edistää romuajoneuvojen kierrättämistä kuluttajille tarjottavan arvosetelin avulla. Autonsa romutettavaksi tuova ajoneuvon omistaja saa valtuutetusta vastaanottopisteestä arvosetelin, joka 500 euron arvoinen uuden ajoneuvon ostossa ja 200 euron arvoinen käytetyn ajoneuvon ostossa.
