Kilpikonnat
Wikipedia
| Kilpikonnat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta elegans) |
||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
Kilpikonnat (Testudines) kuuluvat matelijoihin. Kilpikonnien lahko käsittää niin elävät kuin sukupuuttoon kuolleetkin, vedessä ja maalla elävät kilpikonnalajit. Kilpikonnille tunnusomaista on kylkiluista kehittynyt, luinen paksu kilpi. Kooltaan kilpikonnat ovat sademetsien parisenttisistä jopa kaksimetrisiin jättiläisiin. Kilpikonnat ovat pitkäikäisiä, kauimmin elävät lajit voivat elää yli 150 vuotta; ennätys on tällä hetkellä 188 vuotta.
Ensimmäiset kilpikonnat olivat olemassa jo hirmuliskojen aikana, noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka osa kilpikonnista viettää suuren osan elämästään veden alla, ovat ne kuitenkin ilmaa hengittäviä matelijoita. Niiden täytyy siis tulla pinnalle hengittämään tietyin väliajoin. Kilpikonnat myös viettävät aikaa maalla, useat lajit munivat rantahiekkaan. Maalla elävät kilpikonnat ovat kasvissyöjiä. Kilpikonnat ovat rauhallisia eläimiä jotka eivät tee mitään pahaa ihmisille.
Kilpikonnia on olemassa monia eri lajeja. Suomessa lemmikkeinä yleisimmät maakilpikonnalajit ovat kreikankilpikonna (Testudo hermanni), nelivarvaskilpikonna (Agrionemys horsfieldii) ja reunuskilpikonna (Testudo marginata). Näistä lajeista Suomessa kasvatetaan ainakin nelivarvaskilpikonnia ja useimpia on myynnissä eläinkaupoissa. Vedessä elävistä lajeista yleisin on punakorvakilpikonna.
Nykyään kilpikonnien tuonti Suomeen on sallittua, mutta joillain lajeilla täytyy olla asianmukainen CITES-todistus. Näitä lajeja ovat mm. espanjankilpikonna, leopardikilpikonna ja kreikankilpikonna.
Kilpikonien hoito on luultua vaativampaa, sillä ne tarvitsevat paljon liikkumatilaa ja tarkkaan laaditun ruokavalion. Väärin hoidettuna kilpikonnat sairastuvat helposti. Kaikkeen kilpikonnista kertovaan tietoon ei myöskään ole aina uskomista, sillä netissäkin on tarjolla paljon väärää tietoa kilpikonnista ja niiden hoidosta. Oikein hoidettuna lemmikki saattaa elää jopa 100-vuotiaaksi, ja ennen kilpikonnan hankintaa kannattaakin miettiä tarkkaan jaksaako eläintä hoitaa läpi sen elämän.
Lisätietoja kilpikonnista:
