Kirjapainotaito

Wikipedia

Kirjapainotaito tarkoittaa täysin samanlaisten painotuotteiden (kirja, lehti, juliste) tekemisen taitoa. Ennen kirjapainotaitoa tekstien monistaminen tapahtui käsin kirjoittamalla. Tällöin kirjat olivat harvinaisia, kalliita ja virheille alttiita.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Painotekniikka
3 Lähteitä
4 Aiheesta muualla
5 Katso myös

[muokkaa] Historia

Kirjapaino vuodelta 1568

Kirjapainotaito on kiinalaisten keksimä. Euroopassa sen edeltäjänä on puupiirrospaino, jossa kirjapainotuotteita tehtiin kaivertamalla sivu (tai kuva) puulevylle ja käyttämällä sitä monistamiseen. Näin tehtiin muun muassa pyhimystenkuvia selityksineen (ns. biblia pauperum).

Kirjapainotaidon ensimmäinen mullistus oli irtokirjasimien keksiminen 1400-luvulla, jolloin samaa kirjasinta voitiin käyttää yhä uudelleen ja uudelleen monien ja erilaisten kirjapainotuotteiden tekemiseen. Kirjapainotaidon eurooppalaisena keksijänä pidetään Johannes Gutenbergiä. Hän alkoi valaa kirjasimia metallista.

Irtokirjasimet nopeuttivat sivun tekemistä oleellisesti verrattuna siihen, että jokainen sivu olisi kaiverrettu erilliseksi puu- tai metallilevyksi. Irtokirjasimet vähensivät myös virheitä, kun kirjasta otettiin uusia painoksia: virheet oli helppo korjata seuraavaan painokseen. Käsin kirjoitetussa kirjassa tilanne oli täysin päinvastainen: kymmenennessä painoksessa oli todennäköisesti paljon enemmän virheitä alkuperäiseeen käsikirjoitukseen verrattuna.

Gutenbergin ja hänen liikekumppaninsa J. Fustin apulainen P. Schöffer paransi kirjasinten valantaa ja painomustetta. Vuonna 1462 sekä Gutenbergin että Fust-Schöfferin kirjapainot paloivat. Tästä seurasi työmiesten hajaantuminen Euroopan eri maihin ja samalla kirjapainotaidon leviäminen.

Ensimmäinen Ruotsissa painettu kirja on vuodelta 1483. Vanhin Suomea varten tilattu painettu kirja on vuonna 1488 Lyypekissä painettu Missale Aboense, ja ensimmäinen suomenkielinen kirja Tukholmassa vuonna 1542 tai 1543 painettu Mikael Agricolan Abckiria. Suomen vanhimmat kirjapainot perustettiin vuosina 1642 ja 1668 Turkuun, kolmas vuonna 1689 Viipuriin.

Kirjapainotaito teki tiedon monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu maailman suurimmaksi keksinnöksi. Kirjapainotaidon merkitys on mm. siinä, että systeemin käyttäytymiseen vaikuttaa sen saama input-tieto. Kirjapainotaito mahdollisti tämän input-tiedon ensimmäisen laajan ja kestävän monistamisen, siis ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään.