Kissamaki
Wikipedia
Kissamaki | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kissamaki kaksosineen |
||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kissamaki (Lemur catta) on kädellinen, joka elää eteläisen Madagaskarin kuivilla, vuoristoisilla seuduilla. Kissamaki on ainoa laji suvussaan. Tämä raitahäntäinen puoliapina on tunnetuin makimainen puoliapina, koska se menestyy hyvin eläintarhoissa. Kissamakit elävät naaraiden johtamissa ryhmissä, joissa voi olla jopa 40 yksilöä. Urokset siirtyvät joskus ryhmästä toiseen, mutta naaraat pysyvät aina yhdessä. Kissamaki elää maassa ja liikkuu päivisin.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kiima-aika merkitsee kovaa kamppailua kissamakiuroksille. Ne tappelevat joskus hurjastikin naaraista ja voivat yrittää liittyä kilpailevaan laumaan saadakseen paritella. Ennen väkivaltaan turvautumista kilpailevat urokset hierovat kuitenkin hännällään kainaloiden ja sukuelinten luona sijaitsevia hajurauhasia. Sitten ne viuhtovat häntäänsä kilpailijan kuonon edessä tyrmätäkseen sen voimakkaammalla lemullaan.
Naaraat parittelevat tavallisesti usean uroksen kanssa. Poikasia ne saavat melko vähän, vain yhden tai joskus kaksi vuodessa. Vastasyntyneenä se tarttuu tiukasti emon mahapuolelle, pariviikkoisena taas siirtyy ratsastamaan selässä. Ensimmäiset itsenäiset askeleet poikanen ottaa kolmen neljän viikon iässä. Seuraavien viiden kuukauden aikana se itsenäistyy vähitellen, mutta palaa aina emon luo syömään ja nukkumaan.
[muokkaa] Ravinto
Kissamakien pääravinto on kasvispainotteista, mutta sen lisäksi ne napsivat hyönteisiä. Kissamakit syövät aina laumana. Pienillä mutta notkeilla ja vahvoilla sormillaan makit poimivat hedelmiä, lehtiä, kukkia, puun kuorta ja mahlaa. Muista makeista poiketen kissamakit viettävät jopa 40 prosenttia ajasta maassa ruoaksi kelpaavia suupaloja etsien. Niiden suosikkeja ovat tamarindipuun hedelmät, joiden ääressä ne voivat herkutella tuntikausia oksilla istuskellen.