Koivu ja tähti
Wikipedia
Koivu ja tähti (alkukielellä ruotsiksi Björken och stjärnan) on Sakari Topeliuksen tunnetuimpia satuja. Satu ilmestyi kokoelmassa "Läsning för barn" (suomeksi "Lukemista lapsille", Werner Söderström, 1893). Satu kertoo koti-ikävästä ja luottamuksesta Jumalaan niin kuin monet muutkin Topeliuksen sadut.
Koivu ja tähti kertoo Suomesta isonvihan aikana Venäjälle kaapattujen pojan ja tytön kotimatkasta. Lapsien ainoa kodin tuntomerkki on talon pihalla kasvava koivu, jonka oksilla he muistavat lintujen aamuisin laulaneen ja oksien välistä tähden iltaisin välkkyneen. Välittämättä muiden kauhisteluista he lähtevät matkalle ja lopulta vuoden matkanteon jälkeen löytävät kotinsa kahden pikkulinnun opastamana. Vanhemmat ilostuvat suuresti, kun saavat kahden kuolleen lapsen tilalle elävät. Lapset käsittävät, että linnun muodossa olleet enkelit olivatkin heidän kuolleet siskonsa.
[muokkaa] Tositaustaa
Sakari Topeliuksen isän isoisä Kristoffer Toppelius pakeni isonvihan aikaan vuonna 1714 äitinsä kanssa Oulusta Muhokselle piilopirttiin. Kasakat kuitenkin ryöstivät pojan ja veivät Venäjälle. Kristoffer karkasi Venäjältä, löysi auringon avulla takaisin Suomeen. Suomesta hän kuitenkin ajautui Tukholmaan, missä sattumalta kohtasi äitinsä. Nämä suvun tapahtumat mielessään Sakari Topelius kirjoitti sadun "Koivu ja tähti".[1]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Koivu ja tähti alkukielellä ruotsiksi Topelius-seuran sivuilla.
- Koivu ja tähti suomeksi.
- Koivu ja tähti digitoituna Helmi-tietokannassa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Toppeliuksen muistokivi Muhoksen kunta. Luettu 15. tammikuuta 2007.
