Kolumbian intiaanikulttuurit

Wikipedia

Varhaisia Etelä-Amerikan kulttuureja.

Kolumbian intiaanikulttuurit: Kolumbiaan syntyi monia intiaanikulttuureja, joista tunnetuimmat lienevät Chibcha-heimon luomat Muisca ja Tairona pohjoisessa espanjalaisten tulon aikoihin. Espanjalaiset etsivät täältä Eldoradoa, kultamaata.

Kolumbian lähialueisiin kuuluvat Venezuela ja Ecuador. Kolumbian kulttuuri alkoi kehittyä painokkaammin vuodesta 3000 eaa., jolloin alueella alettiin tehdä saviastioita. Niitä on löydetty Puerto Hormigasta. Maniokkia alettiin viljellä Karibianmeren rannikolla Malambossa 1200 eaa., ja 1000 eaa. Momilin kulttuuri sai vaikutteita Mesoamerikasta. Muotoutumisvaihe, josa syntyi yhä enemmän kyliä, oli 3000 eaa.–500 jaa. Tällöin asutuskeskusten määrä kasvoi. Noin 600 eaa. San Augustínin paikalliskulttuuri hautasi arvohenkilöitä sarkofageihin maanalaisiin pyäköihin (kuiluhautoja on myös Andien alueella ja keski-Amerikassa). Noin 500–1000 jaa. alueellisessa kehitysvaiheessa pystytettiin tasanteelle rakennuksia. Noin 1000-1535 alueella syntyi kyläliittoja, jotka eivät vielä olleet varsinaisia valtoita. Näitä olivat Tairona pohjoisen tasangoilla ja Amazonista peräisin oleva Muisca Andeilla. Kolumbian intiaanikulttuurit Calima, Quimbaya, Tairona, Tolima, Sinu, Darién, ja Chibcha tai Muisca saivat sysäyksen metallurgiaan Keski-Andeilta, mutta monasti Kolumbian kultasepät olivat taitavampia kuin Keski-Andien.

[muokkaa] San Augustín

San Augustínin kulttuuri lienee "kivisin" (eniten kivirakennelmia) esikolumbiaaninen Kolumbian alueen kulttuuri. San Augustínin kulttuuri tuotti jo melko varhain noin 600 eaa. jaguaarijumalaa esittäviä kivipatsaita ja hautasi vainajiaan maanalaisiin kammioihin. Oli myös maanalaisia temppeleitä.

[muokkaa] Muisca

Muista (Muysca, Chibcha) kulttuuri lienee ollut kehittynein Kolumbian kulttuuri. Chibchat olivat inkojen ja aimarojen ohella Etelä-Amerikan paikallaan asuvin kulttuuri. Noin 1200 eaa. saapui mesoamerikkalaisten mukana viljely, jonka mukana ihmiset asettuivat asumaan paikoilleen, ja kylät alkoivat organisoitua. Seuraava Keski-Amerikan aalto noin 500 eaa. toi mukanaan kulttuureja, kuten San Agustín (Huilan osavaltiossa), Tierra Dentro (Caucan osavaltiossa) ja Tumaco (Nariñon osavaltiossa). Lähellä vuotta 1 eaa. karibit saapuivat Karibianmereltä. Muiscoilla oli tehokas kasteluviljelyjärjestelmä. Espanjalaiset valloittajat liikkuivat alueella 1499–1536. Espanjalaiset valtasivat chibcha-alueen miltei rauhanomaisesti 1541. 1571 chibchoja oli 150 000, nyt heitä ei ole käytännössä lainkaan. El Dorado-myytti on saanut alkunsa chibchojen rituaalista, jossa chibchojen johtaja peitti itsensä kultapölyyn.

[muokkaa] Tairona

Tairona-kultatöitä.

Tairona oli esikolumbiaaninen sivilisaatio nykyisissä Magdalenan ja La Guajiran osavaltioissa Kolumbiassa. Taironan historia alkaa jo noin 1 jaa. (ehkä jo 300 eaa.), ja laajeni välillä 1100–1200 jaa. Taironat olivat toinen chibhaheimon päähaara. Kogi-kansa on Tairona-ihmisten jälkeläinen. 1975 löydettiin Ciudad Perdida, "Kadonnut kaupunki". Siellä on terassitasanteita, talonpohjia, kivisiltoja ja hautoja. Taironan kulttuuri tunnetaan parhaiten taidokkaista kultatöistään. Varhaisimmat Taironan kultatyöt tehtiin Neguanjekaudella 300–800 jaa.