Korinttilainen pylväsjärjestelmä
Wikipedia
Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka kehittyivät antiikin Kreikassa. Kaksi muuta ovat joonialainen pylväsjärjestelmä ja doorilainen pylväsjärjestelmä. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös palkisto.
Korinttilainen pylväsjärjestelmäon klassisista pylväsjärjestelmistä monimutkaisin ja koristelluin. Korinttilaisessa kapiteelissa käytetään akantin lehviä koristeena. Pylvään varsi on yleensä uurrettu.
Korinttilainen tyyli syntyi Kreikassa joskus 400-luvulla eaa. johdannaisena joonialaisesta tyylistä. Kreikkalaiset käyttivät sitä rakennuksissaan aluksi valikoivasti lähinnä sisätiloissa. Roomalaiset omaksuivat tyylin kreikkalaisilta, ja heidän rakennustaiteessaan siitä tuli hyvin koristeellisena ja keisarilliseen itsetehostukseen sopivana hallitsevin tyyli.
Myöhemmin roomalaiset yhdistivät joonialaisen tyylin voluutit korinttilaiseen akantinlehvästöön, josta käytetään nimitystä komposiitti-tyyli (tai roomalainen tyyli).
Renessanssi löysi antiikin muotokielen uudelleen 1500-luvulla. Vasta 1900-luvulla modernismin myötä on klassisista pylväsjärjestelmistä luovuttu.
[muokkaa] Esimerkkejä
- Pantheon Roomassa
- Iisakin kirkko Pietarissa
- Baalbek Libanonissa
- Eduskuntatalo Suomessa
[muokkaa] Lähteet
- Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture", 18. painos, Athlone Press 1975, ISBN 0-485-55001-6
- The Oxford Classical Dictionary, 2. painos, Oxford University Press 1979, ISBN 0-19-869117-3
