Antiikki
Wikipedia
Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, n. 800 eaa. – 500 jaa.
Antiikin ajaksi kutsutaan muinaisen Kreikan ja Rooman suuruuden aikaa. Ajanjaksoa on pidetty merkittävänä koska on katsottu että länsimainen sivistys ja yhteiskunta juontavat juurensa tuosta ajasta. Muun muassa monet keksinnöt, tavat, arvostukset ja tyylit ovat joko antiikin kreikkalaisten tai roomalaisten luomia tai heidän kauttaan länsimaiseen kulttuuriin omaksuttuja. Antiikista ovat peräisin myös latinalaiset aakkoset - foinikialaisilta peräisin oleva kirjaimisto kehittyi kreikkalaisten ja roomalaisten muokkaamana ns. latinalaiseksi kirjaimistoksi, joka on käytössä useimmissa länsimaissa, myös Suomessa.
Klassisella tai klassillisella kulttuurilla tarkoitetaan yleensä erityisesti antiikin ajan kulttuuria.
Antiikintutkimus on poikkitieteellinen antiikkia tutkiva tieteenala.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kreikkalainen antiikki
-
Pääartikkeli: Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikkaa on pidetty eurooppalaisen sivistyksen kehtona. Kreikkalainen kulttuuri perustui monilta osin aikaisempien korkeakulttuurien, esimerkiksi egyptiläisten ja foinikialaisten luomalle perinnölle.
[muokkaa] Roomalainen antiikki
-
Pääartikkeli: Rooman valtakunta
Rooman valtakunta alkoi laajentuessaan dominoida antiikin maailmaa. Se paitsi loi omia kulttuurimuotojaan (mm. kristinusko, roomalainen laki), myös välitti antiikin kreikkalaista kulttuuria edelleen keskiajalle ja uudelle ajalle
[muokkaa] Aihepiireittäin
[muokkaa] Filosofia
-
Pääartikkeli: antiikin filosofia
Klassinen kreikkalainen filosofia suuntautui ennen kaikkea inhimilliseen järkeen, hyveisiin, kyselemällä tehtyyn tutkimukseen ja asioiden perusteiden etsintään. Se perustui kreikkalaisiin ihanteisiin, joissa tärkeintä oli hyveen kehittäminen ja hyvä elämä kreikkalaisessa kaupunkivaltiossa, poliksessa.
Kreikkalainen filosofia laski pohjan modernille tieteelle ja filosofialle monilla tavoilla. Varhaisesta kreikkalaisesta filosofiasta kulkevat selkeät katkeamattomat linjat varhaiseen islamilaiseen filosofiaan, keskiajan filosofiaan, renessanssiin, valistusaikaan ja nykyajan kriittisiin tieteisiin.
[muokkaa] Musiikki
-
Pääartikkeli: antiikin musiikki
Musiikilla oli kreikkalaisessa kulttuurissa keskeinen asema ja joitain katkelmia kreikkalaisesta musiikista nuottikirjoituksena on säilynyt nykyaikaan asti. Musiikilla oli keskeinen osa kreikkalaisessa koulutuksessa ja pojille opetettiin musiikkia kuudesta ikävuodesta eteenpäin. Antiikin pääsävellyslajit olivat doorinen, fryyginen ja lyydinen. Doorinen oli vakavahko asteikko, lyydinen pehmeä ja nautinnollinen, fryyginen intohimoinen. Asteikot soitettiin ylhäältä alas.
[muokkaa] Kirjallisuus
- Paavo Castrén, Leena Pietilä-Castrén (2000): Antiikin käsikirja. Otava. ISBN 951-1-12387-4 (sid.).
- Charles Freeman (2004): Egypt, Greece and Rome: Civilizations of the Ancient Mediterranean. Second Edition. Oxford University Press. ISBN 0-19-926364-7 (nid.).
- Alf Henrikson (1993): Antiikin tarinoita. 1-2. WSOY. ISBN 951-0-18515-9 (sid.).
- Saara Lilja (1990): Antiikkia ja myyttejä. WSOY. ISBN 951-0-16609-X (sid.).
- Maarit Kaimio, Paavo Castrén, Jorma Kaimio (toim.) (1979): Antiikin myytit ja uskonnot. Otava. ISBN 951-1-05258-6 (sid.).
