Korpipaatsama
Wikipedia
| Korpipaatsama | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Korpipaatsama eli paatsama (Rhamnus frangula) on paatsamakasveihin kuuluva puuvartinen kasvi.
Korpipaatsama kasvaa korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla. Se on yleinen Etelä-ja Keski-Suomessa, mutta Lapin läänissä se on harvinainen. Alun perin sitä kasvoi vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan, missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.
Paatsama on harittavaoksainen pensas, joka kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi. Paatsama on ikivanha lääkekasvi. Sen kuori sisältää antrakinoniglykosideja, ja sitä on käytetty ulostuslääkkeenä. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen runsaasti nautittuna.
Paatsaman lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman, mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Marjat ovat niin ikään myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.
