Koskue

Wikipedia

Koskue on entisen valtatie 3:n varrella oleva Jalasjärven kylä. Se jakautuu valtatien suunnan mukaisesti; pohjoisessa Ali-Koskue, keskellä varsinainen Koskue (Koskuen kirkonkylä) ja etelässä Yli-Koskue. Kirkonkylän ja Koskueen välissä oleva Keskikylä päättyy Karviaan kääntyvän risteyksen kohdalla, mistä vajaan kilometrin päässä alkavat kasvihuoneviljelmät. Ennen kasvihuoneviljelmiä uusi valtatie 3 erkanee ohittaen kylän länsipuolelta.

Koskuen kylässä on kaksi vähittäiskauppaa, mistä toisessa asiamiesposti. Yli-Vallintien varrella on Koskuen kirkko. Koskutjärven rannalla, peruskoulun 1.-6. luokkien ja liikuntahallin läheisyydessä sijaitsee leirintäalue. Sen läheisyydessä on De Havilland Vampire-lentokone betonijalustalla kolmen paksun teräsputken varaan laskettuna. Yli-Koskueella on myös tanssipaikka, minkä aikaisempi nimi on ollut Koskuen nuija.

Koskueella on ollut myös kaksi paikallispankkia. Toinen lopetti toimintansa Suomen säästöpankin lakattua 1990-luvulla. Osuuspankki lopetti konttorinsa Koskuella vuonna 2006.

[muokkaa] Asutus uudella ajalla

[muokkaa] Kustaa Vaasa julistaa erämaat valtiolle kuuluviksi

[muokkaa] Koskutjärvi

Etelä-Jalasjärvellä sijaitseva Koskue oli Kustaa Vaasan aikana erämaata, mitkä olivat hämäläisten ja satakuntalaisten metsästysmaita. Kuningas otti maat kruunun (valtion) haltuun 1550-luvulla sillä perusteella, että maa, mikä ei kuulunut kenellekään, kuului kruunulle. Asuttaminen alkoi tämän jälkeen. 1562 Tuomas Juhonpoika perusti uudismaatilan verotuskirjojen mukaan Hirvijärvelle, mutta paikan arvellaan sijainneen Koskueella Koskutjärven rannalla. Tilan peri Heikki Tuomaanpoika. Kuitenkin jo 1594 Heikki Tuomaanpojan tila on verotuskirjoissa merkitty autioksi. Seuraavaksi paikalle tuli Pietari Rasmuksenpoika 1610, joka poistuu tilalta 1614. Neljäs isäntä alkaen on Sipi Paavonpoika 1619-1627, hänen leskensä Klaara 1627, Perttu Pertinpoika 1633-1634, hänen leskensä Priitta 1634-1635, Sakari Eliaanpoika 1635-1642 ja Heikki Paavonpoika 1644-1646 ja Heikki Olavinpoika 1646 alkaen. Heikki Olavinpojalla on liikesuhteita vaasalaiseen kauppiaakseen, joka haastaa hänet 1650 käräjille tunnustamaan 15 kuparitaalan velan. l 1656 isäntä valitaan postitalonpojaksi, minkä tuli olla hyvämaineinen, vakavarainen sekä luku- ja kirjoitustaitoinen. Postitalonpoikana olo vapautti maatilan kruununverosta ja sotamiehen pitovelvoitteesta. Koskutjärvi oli postitalona 1676 saakka, minkä jälkeen se toimii kestikievarina postitalon etuuksin.

[muokkaa] Hirvijärven Koukola

Sipi Jaakonpoika menee naimisiin 1671 Kaukolan Johanna Markuntyttären kanssa. Jaakko Heikinpoika hankkii Hirvijärven rannalta Koukolan talon ja on sen isäntänä 1673-1675. Sipi Jaakonpoika kuolee 1683. Johanna Markuntytär on avioitunut uudelleen, mutta koska talo on tullut Sipi Jaakonpojalle Jaakko Heikinpojalta perintönä eivät Johanna Markuntyttären myöhemmät lapset peri taloa.

[muokkaa] Koskutjärvi perinnönjaossa

Koskutjärven isännäksi jää Jaakko Heikinpoika ja muille veljeksille raivataan uudistiloja. Heikki Olavinpojan Jaakko Heikinpojalle jättämä tilaa aletaan kutsua Vanhaksi taloksi, vuodesta 1797 rippikirjassa Isotaloksi.

[muokkaa] Majala ja Seilo Koskutjärvellä

Yrjö Heikinpojalle muodostetaan Majalan tila, mitä aletaan kutsua Majaksi Koskutjärven toiselle rannalle ja 1680-luvun alkuun mennessä Perentille Seilo-niminen uudismaatila. Sen rakennukset ovat alkaneet valmistua 1666 ja ensimmäiseksi isännäksi mainitaan Simo Heikinpoika vaimoineen 1664. Vuonna 1669 tilaa pitävät Perentti Heikinpoika vaimonsa Valpuri Eskontyttären kanssa heillä on kaksi poikaa ja tytär.

Yrjö Heikinpojalla ja Valpuri Pertuntyttärellä on neljä lasta, joista yksi kuolee jo lapsena. Sanna Yrjöntytär avioituu Hulkkoon emännäksi.

Majalan isännyyttä jatkaa Lauri Yrjönpoika, mutta tilalla asuu myös Antti Yrjönpoika ja hänen vaimonsa Lillan Krekontytär. Majala toimii 1700-luvun alkupuolella kestikievarina.

Heikki Olavinpoika siirtyy maatilalta maksettavalle luontaiseläkkeelle 1675 ja hän kuolee 1686 Koskuen Ukko Heikki Olavinpoikana (Coscus Gubben Hinrich Oloffsson). Majan uudistilan vävy perustaa Juvosen tilan. Asutus alkaa vakiintua kyläksi.

[muokkaa] Juvonen

Majalan vävystä Antti Antinpojasta tulee Juvosen isäntä 1697. Hänen vaimonsa on Sofia Laurintytär. Tila on ollut autiona verokirjojen mukaan 1580-luvulta alkaen.

Koskuen muuttumien 1600-luvun lopulta 1700-luvun alkuun on pääasiassa Heikki Olavinpojan jälkeläisten aikaansaamaa.

[muokkaa] Koskue EU-aikana

Koskuesta tuli 1999 vuoden eteläpohjalainen kylä. Kylästä on valittu 2003 kunnallisvaaleissa kolme kunnanvaltuutettua, joista yksi on Jalasjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

[muokkaa] Katso myös

Koskuen kirkko

	Suomen vuoden kylät
	Vuoden eteläpohjalaiset kylät Hakojärvi 1996 \| Tuurala 1997 \| Jokikylä (kunniamaininta) 1998 \| Koskue 1999 \| Kattelus 2000 \| Hyyppä 2001 \| Ruotsala 2002 \| Tuiskula 2003 \| Myrkky 2004 \| Kankaankylä 2005 \| Nummijärvi 2006