Kvenland
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Kvenland on muinaisnorjalaisissa ja -islantilaisissa lähteissä [1] esiintyvä nimitys maalle, joka on sijainnut jossain nyky-Suomen läntisellä rannikkoalueella. Luultavimmin kyseessä on ollut norjalaisissa murteissa esiintynyt Suomen ("Finland") rinnakkaisnimi, joka oli jäämässä historiallisen ajan alkaessa pois käytöstä [2]. Ruotsalaisissa tai venäläisissä lähteissä sana ei esiinny.
Kainuunmaa on historijoitsija Kyösti Julkun suomennos sanalle Kvenland. Hänen mukaansa sana Kvenland on samaa kantaa kuin Pohjois-suomalaisen alueen nimi Kainuu. Muun muassa nimien yhtäläisyyden ja saagojen maantieteellisten kuvausten perusteella Julku olettaa, että Kvenland olisi sijainnut jossain Pohjanlahden perukoilla, nykyisen Kainuun lähistöllä. Hänen mukaansa Kvenland olisi ollut jonkinlainen yhtenäinen alue, kuten maakunta tai eränkäyntialue.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kvenland historiallisena ongelmana
Kvenlandin väitetään ulottuneen Pohjanlahden perukasta Pohjoiseen Jäämereen. Se ei välttämättä ollut yhtenäinen asutusalue, vaan saattoi olla myös eränkäynti- ja verotusalue.
Kansainvaellusajan (n. 400–550) jälkeen arkeologisia hautalöytöjä tunnetaan Vaasan seudun (Etelä-Pohjanmaa) pohjoispuolelta vain hyvin vähän, vaikka sitä edeltävältä ajalta niitä on jonkin verran. Vaasankin seudulta arkeologiset löydöt häviävät lähes täysin 800-luvulla. Tutkijoiden keskuudessa ei tällä hetkellä ole yksimielisyyttä siitä, tarkoittaako tämä alueen autioitumista vai ei. Kysymys Perämeren alueen myöhäisrautakautisen asutuksen olemassaolosta ja sen yhteydestä tarunomaiseen kvenlandiin on siis yhä avoin.
Eräät tutkijat uskovatkin kainulaisten olleen pikemminkin lounaissuomalaisia eräjoukkoja, jotka tekivät metsästys-, kauppa- ja ryöstöretkiä nautinta-alueilleen. 1000- ja 1100-luvuilla Lounais-Suomesta alkoi nähtävästi levitä uutta asutusta Perämereen laskevien jokien varsille. Alueelle saapui myös karjalaista ja myöhemmässä vaiheessa ruotsalaistakin asutusta.
[muokkaa] Kvenland saagoissa
Kvenland-niminen alue, joka lähteiden mukaan on sijainnut nyky-Suomen läntisellä rannikkoalueella, esiintyy islantilaisissa saagoissa. Muinais-Kainuuseen samaistetun Kvenlandin järjestäytyneen kaupankäynnin myöhemmiksi edustajiksi on katsottu mm. pirkkalaiset. 1200-luvulla kirjoitettu Egilin saaga kuvaa Kvenlandin yhtenäiseksi suuralueeksi, jolla on yhteinen kuningas. Myös eräs kveenien laki mainitaan. Saagojen käyttäminen lähteenä on osoitettu kiistanalaiseksi, mutta saagassa alueen maantieteellinen kuvaus on joka tapauksessa tarkka ja asianmukainen ja muiden maantieteeltään tunnettujen maiden osalta saagoja pidetään luotettavina. Egilin saagassa mainittu kuningas Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa.
Kvenland mainitaan myös 1100-luvulla kirjoitetussa Fundin Noregr -tekstissä. Tässä saagassa esitellään joukko ilmeisesti fiktiivisiä Suomen ja Kvenlandin kuninkaiksi tulkittuja hahmoja, joista Norjan myyttisen perustajan Norrin väitetään polveutuvan. Jotkut harrastajatutkijat ovat nähneet saagassa hämäriä muistoja muinaisten kainulaisten sotaretkistä Norjaan merovingiajalla. Rautakauden tähän vaiheeseen liittyviä arkeologisia löytöjä on Fennoskandian pohjoisosissa varsin vähän, eikä edellä esitettyjä ajatuksia voida niiden perusteella todistaa.
