Islanti

Islannin tasavalta (isl. Lýðveldið Ísland) eli Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Islanti on pinta-alaltaan noin kolmasosa Suomesta. Noin kolmasosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavíkissa.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Maantiede
4 Talous
- 4.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 4.2 Merkittävimmät vientituotteet
5 Väestö
6 Kulttuuri
7 Aiheesta muualla
8 Lähteet

[muokkaa] Historia

Islanti syntyi noin 12 miljoonaa vuotta sitten vedenalaisten tulivuortenpurkausten seurauksena.

Islannin asuttivat 800-luvun lopulla ja 900-luvulla Norjasta ja Britteinsaarilta tulleet viikingit, jotka tiettävästi toivat tullessaan myös kelttiläistä väestöä Irlannista ja Skotlannista. Joidenkin kirjallisten lähteiden mukaan Islannissa olisi asunut Irlannista tulleita munkkeja jo ennen viikinkejä, mutta arkeologisia todisteita ei ole löytynyt. Parlamentti, althing, perustettiin vuonna 930.

Vuonna 1000 Islanti siirtyi kristinuskoon ja viikinkiuskonnon harjoittaminen kiellettiin. Seuraavina vuosisatoina väestö ajautui riippuvaiseksi muutamista hallitsevista perheistä.

Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan vuonna 1262. 1300-luvulla alkanut pieni jääkausi, joka hävitti Grönlannin skandinaaviasutuksen kokonaan 1400-luvun aikana, oli lähellä hävittää myös Islannin asutuksen. Tänä aikana islantilaiset hylkäsivät maanviljelyn kokonaan ja alkoivat elää pelkästään kalastuksen varassa. Vielä 1700-luvun lopussa Islannin väkiluku oli selvästi pienempi kuin 1300-luvun alussa. ^[1]

Islanti pysyi Norjan kruununsiirtomaana vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.

Merkityksensä menettänyt parlamentti oli lakkautettu 1800-luvun alussa, mutta se perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi Islannissa oli liittoutuneita joukkoja ja siitä tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa Yhdysvaltojen kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi Natoon. Aluevesilaajennusten aiheuttama kiista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa johti hetkelliseen välirikkoon vuonna 1975.

Islanti on Costa Rican ohella toinen valtio maailmassa, jolla ei ole armeijaa. Maassa oli Yhdysvaltain NATO-joukkoja, mutta nämä poistuivat Islannista syyskuussa 2006.

[muokkaa] Politiikka

Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen.

Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeisimmisissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.

[muokkaa] Maantiede

Keski-Atlantin selänne kulkee Islannin halki Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen rajalla

Islanti satelliittikuvassa syyskuussa

Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorenpurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu, jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinka kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset)

Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.

Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull.

Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan. Islannissa on käynnissä laajoja uudelleenmetsittämisprojekteja. Metsitys on kuitenkin vaikeaa, sillä lähes kaikkialla vapaana laiduntavat lampaat syövät istutetut taimet. Tämän takia metsitettyjä alueita on jouduttu aitaamaan. Lisäksi metsien kasvu on varsin hidasta. 50-vuotias islantilainen metsä vastaa suomalaista noin 10-vuotiasta taimikkoa.^lähde?

[muokkaa] Talous

Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Korkeuserojen ja sademäärän takia maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn. Turismi on tärkeä elinkeino Islannissa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

kala

[muokkaa] Väestö

Islannin kartta

Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Suur-Reykjavíkin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin.

Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87,1%, muita protestantteja 4,1%, katolilaisia 1,7% ja muita 7,1%.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Islannin kulttuuri

Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita ovat esimerkiksi Grœnlendinga-saaga ja Eiríkin saaga, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous.

Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk, jolla on asuinsijat nykyisin sekä Yhdysvalloissa että synnyinmaassaan Islannissa. Muita tunnettuja islantilaisia musiikin saralta ovat Sigur Rós, Jan Mayen, Mínus ja Múm. TV:ssä tunnetuimpia myös maailmanlaajuisesti on Eurovision laulukilpailussakin mainetta kerännyt Silvía Night.

Islannissa puhutaan islantia, joka on nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.