Lemminkäinen
Wikipedia
Kalevalassa Lemminkäinen eli Ahti saarelainen on punahiuksinen, korea nuorimies, joka on heikko vastustamaan naisten ja sodankäynnin kiusauksia. Ahdin toisintonimenä esiintyvät myös Kaukomieli, Kauko ja Kaukamoinen. Lemminkäisen epiteettinä on lisäksi usein lieto, joka merkitsee jotakuinkin pehmeää tai lempeää.
[muokkaa] Kalevalan Lemminkäinen
Lemminkäinen kasvaa perheinensä korkeassa kodissa Kaukoniemen vierellä. Lemminkäisen punaiset hiukset ja henkiset kyvyt Kalevala selittää sillä, että hän söi kasvaessaan runsaasti kalaa. Tosin samassa kerrotaan hänen ajautuneen vikasuuntaan, turmiolliseksi naistenmieheksi. Hän ei ole suurta sukua, mutta omistaa tulisen miekan, jolla kerskuu suurentavansa sukunsa.
Lemminkäinen ryöstää Saarelta vaimokseen hyväsukuisen Kyllikin. Kyllikki ei tahtoisi sodankävijän vaimoksi. Puolisot tekevät valan, että Lemminkäinen ei mene sotiin eikä Kyllikki kylille. Kyllikki moittii Lemminkäisen kotia nälkäraunioksi, jolloin Lemminkäinen lupaa rakentaa uudet isommat tuvat.
Kyllikki kuitenkin menee kylille, jolloin Lemminkäinen lähtee vaaralliselle matkalle Pohjolaan kosimaan Pohjolan neitoa. Pohjolan emäntä Louhi antaa Lemminkäiselle tehtäviä, jotka hänen täytyy suorittaa saadakseen Pohjolan tyttären. Lemminkäinen selvittää joitakin tehtäviä. Eräänä tehtävänä hän lähtee ampumaan tuonen joutsenen, mutta kuten suomalaisten mytologia opettaa, pyhän vesilinnun joutsenen ampujaa kohtaa tuho. Katkera märkäkorva lappalainen syöksee vesikyyn tai umpiputken Lemminkäisen läpi, ja sortaa hänet tuonen mustaan virtaan. Tuonen verinen poika nostaa hänet rautaverkolla joesta, ja iskee miekalla palasiksi.
Lemminkäisen äiti saa tiedon poikansa kuolemasta. Hän tekee haravan, jolla nostaa poikansa palaset joesta. Sitten hän kokoaa niistä poikansa, sitoo suonet ja lihat kiinni. Mehiläinen tuo taivaasta voiteen, joka palauttaa Lemminkäisen elämän.
Pian Pohjolassa (alkuperäisessä kansanrunoudessa Päivölässä) vietetään häitä, eikä riitapukari Lemminkäistä ole kutsuttu. Lemminkäinen menee luvatta Pohjolaan. Hän tappaa Pohjolan isännän kaksintaistelussa, ja pakenee saarelle, jossa viettelee piikoja ja leskiä. Sillä aikaa Pohjolan väki kostaa tuhoamalla lemminkäisen talon. Lemminkäinen huomaa, että katkerat miehet teroittavat saaressa miekkojaan ja tapparoitaan. Lemminkäinen pakenee takaisin kotirantaan. Lemminkäinen löytää talonsa rauniot, ja arvelee perheensä kuolleen. Lemminkäinen löytää kuitenkin piilopirtille, jossa perhe on elossa.
Lemminkäinen lähtee jälleen sotaretkelle Pohjolaan, ja pyytää mukaansa taidokkaan keihäänkäyttäjän Tieran. Pohjolan emäntä jäädyttää Pohjolan meren, ja Lemminkäinen ja Tiera joutuvat hylkäämään laivansa ulapalle. He vaeltavat jalkaisin kylmillä ja nälän vaivaamilla seuduilla, kunnes päättävät palata kotiin.
Lemminkäinen osallistuu vielä sammon ryöstöön.
[muokkaa] Lemminkäinen kansanrunoudessa
Kalevalaan on valittu vain joitakin versioita monista erilaisista Lemminkäistä koskevista kansantaruista. Lemminkäisen naisseikkailuista Kalevalaan on valittu melko siveitä versioita. Eräissäkin kansanrunoissa hän makaa sata neitsyttä tai tuhat nuorta morsianta yhdessä yössä. Kalevalaisessa runoudessa Lemminkäinen mainitaan usein kuninkaaksi. Alkuperäisessä kalevalaisessa runoudessa on myös satunnaisia kertomuksia, joissa tuonen joesta haravoitu Lemminkäinen ei selviydy.
[muokkaa] Lemminkäistaruston suhde muihin mytologioihin
Skandinaavinen jumala Balder kuolee jumalten pidoissa sokean jumalan surmaamana mikä on antanut tutkijoille aihetta olettaa, että molemmilla hahmoilla on yhteiset juuret.
Martti Haavion mukaan tarina lemminkäisen kuolemasta ja henkiin heräämisestä on pohjimmiltaan samaa kantaa kuin muinaisen egyptin Osiris-myytti. Egyptiläisen tarun mukaan Osiris-jumala paloiteltiin, mutta palat koottiin yhteen, ja Osiris herätettiin henkiin.
