Lentävä hollantilainen (ooppera)

Wikipedia

aikajana Richard Wagnerin oopperoista
Lentävä hollantilainen

alkuperäinen nimi	Der fliegende Holländer Romantische Oper in 3 Aufzügen
säveltäjä	Richard Wagner
libretto	Richard Wagner
pohjautuu	Vanhaan taruun, Wilhelm Hauffin ja Heinrich Heinen runoihin
tyylilaji	vakava romanttinen ooppera
esityskieli	saksa
kantaesitys	2. tammikuuta 1843
paikka	Dresden
Rienzi 1842	Lentävä hollantilainen 1843	Tannhäuser 1845

Lentävä hollantilainen (saks. Der fliegende Holländer) on Richard Wagnerin kolminäytöksinen ooppera. Se esitetään kuitenkin tavallisesti ilman taukoja, yksinäytöksisen oopperan tapaan.

Oopperan suomenkielinen nimi on harhaanjohtava, sillä kukaan ei lennä oopperassa mihinkään. Saksan verbi "fliegen" viittaa tämän hollantilaisen yhteydessä nopeaan siirtymiseen paikasta toiseen. (Oopperan taustalla olevan tarun mukaan hollantilaisen komentama laiva oli jopa niin nopea, että se ilmestyi kuin tyhjästä muiden laivojen rinnalle.)

[muokkaa] Oopperan synty

Wagner on todennäköisesti samaistunut voimakkaasti tämän oopperan päähenkilöön. Myös hän koki itsensä kodittomaksi vaeltajaksi, joka etsii epätoivoisesti pelastusta "puhtaan" naisen rakkaudesta.

Toinen tärkeä inspiraation lähde Wagnerille oli hänen vuonna 1839 tekemä merimatka, jonka aikana hän koki hurjan myrskyn Skagerrakin salmessa, lähellä Norjan rannikkoa.

[muokkaa] Musiikki

Ooppera alkaa vaikuttavalla alkusoitolla.

[muokkaa] Henkilöt

"Hollantilainen" (baritoni)
Daland, norjalainen merikapteeni (basso)
Senta, Dalandin tytär (sopraano)
Erik, metsästystä harrastava nuorukainen (tenori)
Mary, Sentan imettäjä (altto)
Dalandin laivan perämies (tenori)
Kuoro: norjalaisia merimiehiä, norjalaisia tyttöjä, haamuja

Paikka: jossain Norjan rannikolla, joskus 1700-luvulla

[muokkaa] Synopsis

Oopperan päähenkilö on hollantilainen merikapteeni, joka rangaistukseksi jumalanpilkasta on tuomittu ikuisesti harhailemaan maailman merillä. Tuomio ei ole kuitenkaan täysin ehdoton. Hollantilainen saa kerran seitsemässä vuodessa tilaisuuden astua maihin, ja mikäli hän onnistuu tuolloin löytämään vaimon, joka on uskollinen ja uhrautuvainen, päättyy rangaistus ja hollantilaisen piinattu sielu siirtyy tuonpuoleiseen rauhaan.

Oopperan alussa seitsemän vuotta on jälleen kulunut, ja hollantilainen purjehtii vuonoon Norjan rannikolla. Hänen mielialansa on synkkä, sillä hän tietää aiempien kokemustensa perusteella, että uskollisen vaimon löytäminen on lähes mahdotonta. Samaan vuonoon on aiemmin purjehtinut myrskyä pakoon norjalainen laiva, jota komentaa kapteeni Daland. Kun hollantilainen saa kuulla, että Dalandilla on naimaton tytär, esittelee hän Dalandille rikkauksiaan. Daland vakuuttuu siitä, että hollantilainen on hyvä sulhasehdokas hänen tyttärelleen.

Toisessa näytöksessä selviää, että Dalandin tytär Senta on jo pitkään haaveillut tutustuvansa hollantilaiseen. Hän on kuullut merimiesten tarinoita hollantilaisen onnettomasta kohtalosta ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että juuri hän on tuo hollantilaisen etsimä uskollinen vaimo. Kun Daland sitten esittelee matkalla tapaamansa hollantilaisen Sentalle, on tunnelma dramaattinen. Hollantilainen ja Senta tuntevat välittömästi kuuluvansa toisilleen ikuisesti.

Kolmannessa näytöksessä on aluksi reipasta merimiestunnelmaa, kun Dalandin laivan miehistö juhlii kotiinpaluutaan. Juhliminen ja meluaminen herättävät hollantilaisen laivan miehistön, joka koostuu kammottavista haamuista. Seuraa laulukilpailu Dalandin merimiesten ja hollantilaisen haamujen välillä, jonka haamut voittavat. Sitten siirrytään seuraamaan Erikin ja Sentan välistä riitaa. Erik on mustasukkainen, sillä hän on pitänyt Sentaa morsiamenaan, ja nyt joku hollantilainen on vietellyt tämän. Hollantilainen kuulee Erikin puheet ja tekee niistä sellaisen äkillisen johtopäätöksen, että Senta on pettänyt häntä Erikin kanssa. Hän ryntää epätoivoisena laivalleen ja valmistautuu aloittamaan seuraavan seitsemän vuoden purjehduksen. Sentalle ei jää nyt muuta vaihtoehtoa kuin heittäytyä rantajyrkänteeltä alas, jotta hänen äärimmäinen uskollisuutensa hollantilaiselle tulisi todistetuksi.

Hollantilaisen rangaistus on päättynyt. Lopussa yleisö näkee, miten hollantilaisen ja Sentan sielut nousevat taivaaseen, kohti ikuista rauhaa ja autuutta.

[muokkaa] Esityksiä

Lentävä hollantilainen ooppera esitettiin Turussa merimuseo Forum Marinumin edessä kesällä elokuussa 2005. Näyttämönä toimivat museolaivat Fregatti Suomen Joutsen ja kolmimasto Puuparkki Sigyn. Pääosassa esiintyi Turussa syntynyt oopperalaulaja, Suomen Wagner seuran-kunniajäsen, Matti Salminen. Esitys myös kuvattiin ja esitettiin myöhemmin televisiossa.