Lezgin kieli
Wikipedia
| Lezgi | |
| Muu nimi | Lesgi |
| Omakielinen nimi | лезги чӀал (lezgi ç̇al) |
| Englanti | Lezgi, Lezgian, Lezghian |
| Ranska | lezghi, lezghien |
| Tiedot | |
| Alue | Azerbaidžan, Dagestan |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 451 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
| Kieliryhmät | lezgiläiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | lez |
| SIL | LEZ |
| Ohje | |
Lezgi on dagestanilaisen kielikunnan lezgiläistenkielten ryhmään kuuluva lezgien puhuma kieli.
Lezgi on puhujamäärältään selvästi suurin lezgiläisistä kielistä. Lezgiä puhutaan pääasiassa Itä-Kaukasiassa Azerbaidžanin ja Dagestanin (Venäjän) rajaseudulla. Pieniä lezginkielisiä vähemmistöjä on myös muualla Venäjällä, Georgiassa, Turkissa, Kazakstanissa, Turkmenistanissa, Uzbekistanissa ja Ukrainassa. Lezgiä puhuu kaikkiaan noin 451 000 ihmistä, joista noin 257 000 Dagestanissa ja noin 171 400 Azerbaidžanissa.
[muokkaa] Kirjoitusmenetelmä
Lezgi on kirjakieli. Lezgien lisäksi sitä käyttävät myös eräät muut lezgiläiset kielet, jotka eivät ole kirjakieliä. Lexgiä kirjoitettiin arabialaisella kirjaimistolla vuoteen 1928 asti, jolloin siirryttiin käyttämään latinalaista kirjaimistoa. Kyrilliseen kirjaimistoon siirryttiin 1937.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Dagestanilaiset kielet |
| aguli | ahvahi | andi | artši | avaari | bagval | bežta | botlih | buduhi | dargva | dido | godoberi | hinalug | hinuhi | hunzibi | hvarši | karata | krytsi | laki | lezgi | rutuli | tabasarani | tindi | tšahuri | tšamalali | udi |
