Litteäjärvisimpukka
Wikipedia
| Litteäjärvisimpukka | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Niiden kuori on melko ohut, hauras ja kellertävä. Kuorenpuoliskojen liitoskohdassa ei ole lukko-hampaita, kuten jokisimpukoilla tai joki-helmisimpukalla. pituus 70-80 mm
[muokkaa] Levinneisyys
Paikoitellen etelä- ja keskisuomen alueella. Kannat ovat yleensä pieniä ja eristyksissä.
[muokkaa] Elinympäristö
Tulee toimeen sekä järvissä että virtaavissa runsasravinteisissa vesissä. Muista simpukkalajeista poiketen Litteäjärvsimpukka on yleensä kokonaan hautautunut pohjahiekkaan.
[muokkaa] Lisääntyminen
Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Tuokalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulko-reunssa on hammas; kuorenpuoliskjen välistä tulee ulos rihmamainen säie.
Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5-10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2-3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.
[muokkaa] Ravinto
Järvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja ottaa pohjasta nousevaa eliöstöä hengitysveden mukana ravinnokseen.
