Luovuus
Wikipedia
Luovuus on jotain, jota ihminen tekee uudella, itselleen ominaisella tavalla. Siihen voidaan liittää sellaisia määritelmiä kuin kyky ajatella omaperäisesti ja tehdä asioita tavalla, joihin liittyy merkittävä määrä persoonallista panosta. Usein luovuus liitetään omaperäisten teorioiden tai hypoteesien tuottamiseen tai persoonallisten taiteellisten teosten ja artefaktien valmistamiseen. Luovuuteen kuuluu olennaisesti itsensä toteuttaminen ja jopa suoranainen "luova hulluus". Luovuus on paljon keskusteltu ja kiistanlainenkin henkisen elämän alue.
Luovan persoonan tuntomerkkejä ovat elämän tarjoamien mahdollisuuksien maksimointi, joustavuus ja ennakkoluulottomuus, vapauden etsiminen, riskinottokyky, rajojen rikkominen, toiminta ja kokeilu, vastuullisuus ja itsekuri sekä reflektio eli oman toiminnan pohtiminen.
Luovan ihmisen ominaisuuksia ovat suhteellisen korkea älykkyys, omaperäisyys, ilmaisukyky, verbaalinen sujuvuus, hyvä mielikuvitus, estetiikan taju, kykyä ajatella vertauskuvin, joustavuus päätöksenteossa, itsenäinen arvostelukyky, kykyä käsitellä uusia asioita ja taito löytää järjestys kaaoksesta. Kari Uusikylä on todennut, että luova ihminen on aina riippumaton; vapaus on siis luovuuden perusedellytys.
[muokkaa] Luovuuden uhat
Kari Uusikylä on listannut luovuuden uhkia teoksessaan "Isät meidän". Luovuutta jäytää tiukka kontrolli, esimerkiksi armeijamainen työn arviointi. Myöskään pakkokilpailutus "kaikki kaikkia vastaan" ei ole luovuudelle eduksi. Vapaaehtoinen kilpailu on eri asia. Palkkioiden jakamisessa tulee hänestä olla tarkka: ulkoinen motivointi kun voi viedä energiaa oikeasta luovasta työstä. Myös tarkkaan rajatut toimintamahdollisuudet jäykistävät luovuutta: esimerkiksi laadunvarmistus saattaa Uusikylän mielestä muodostua luovuuden viholliseksi.
[muokkaa] Kirjallisuus
- Luovuuden ulottuvuudet (toim. Ritva Haavikko, Jan-Erik Ruth) (1985) ISBN 951-35-2989-4 (sid.)
- Kari Uusikylä: Isät meidän: luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen (2002) ISBN 952-451-064-2 (nid.)
