Mannerlaatta
Wikipedia
Mannerlaatta on levymäinen kappale maapallon kuorta. Mannerlaatta nimityksenä on harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata mannerten rajoja. Tästä syystä yleisesti puhutaan myös litosfäärilaatoista viitaten litosfääriin eli maapallon kivikehään, tai tektonisista laatoista viitaten laattatektoniikkaan eli teoriaan mannerlaattojen liikkeistä. Sanojen mannerlaatta, litosfäärilaatta ja tektoninen laatta merkitys on siis täsmälleen sama.
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka ”kelluvat” vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuori-toimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toistensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esimerkiksi Islannissa, jossa kiviainesta muodostuu paljastuneesta Maan vaipasta.
Laattaliikkeen energianlähde on maan vaipassa tapahtuvat konvektiovirtaukset. Konvektiovirtaukset johtuvat kiviaineksen lämpiämisestä ja muuttumisesta kevyemmäksi jolloin se nousee ylöspäin. Jäähdyttyään se painuu taas alas. Tästä syntyvä kiertoliike saa aikaan laattojen liikkumisen. Aineen lämpenemisen taas aiheuttavat radioaktiiviset hajoamiset maan sisässä.
