Maria Åkerblom
Wikipedia
Ida Maria Åkerblom (14. syyskuuta 1898, Snappertuna - 25. helmikuuta 1981 Helsinki) oli tunnettu herätysliikkeen johtaja ja unissasaarnaaja.
Maria Åkerblom syntyi mäkitupalaiseen ruotsinkieliseen perheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan jotkut muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi.
Maria Åkerblom oli kiistelty persoona, aikansa julkkis, josta lehdetkin kirjoittelivat. Hänen vaikeutensa alkoivat syytöksestä rengin pahoinpitelystä. Myöhemmin häntä syytettiin takaa-ajajiensa ampumisesta, mutta herätysliikkeen satapäinen väki todisti hänen puolestaan. Hän joutui mielisairaalaan ja hänet vangittiin useampia kertoja, mutta hänen onnistui toistuvasti paeta näyttävästi jopa liikkuvasta junasta hyppäämällä.
Vankeustuomionsa lopulta kärsittyään Maria Åkerblom elätti itsensä rauhallisesti kauppaa pitämällä.
Hänen viimeinen leposijansa on Honkanummen hautausmaalla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mikä nainen oli Maria Åkerblom (TS-extra 14.3.1981)
- Pastori, kansanedustaja Gustav Björkstrandin väitöskirjassa on käsitelty aihetta laajalti.
- Maria Åkerblomin elämästä on kirjoitettu useita näytelmiä.
