Juna

Wikipedia

Juna on rautatiellä kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä henkilöitä että tavaraa. Junia liikuttaa joko erillinen veturi tai vaihtoehtoisesti moottorivaunu, jossa vetokoneisto on sulautettu vaunuun. Nykyisin veturit tuottavat voimansa pääasiallisesti sähköllä tai dieselmoottorilla, aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi. Nykyäänkin höyryvetureita on yhä käytössä joissakin maissa, muun muassa Intiassa. Bensiinimoottori- ja kaasuturbiinikäyttö ovat jääneet kokeiluluontoisiksi.

Matkustajajunat kulkevat yleensä kerran tai kahdesti vuodessa julkaistavien aikataulujen mukaan. Junassa voivat matkustaa kaikki, lapsista vanhuksiin saakka. Se on helppo tapa kulkea paikasta toiseen nopeasti.

Matkustajajunassa saattaa olla jopa 16-20 kappaletta, yleensä neliakselista, matkustajavaunua, joihin mahtuu keskimäärin satakunta matkustajaa kuhunkin. Matkustajajunien kulkunopeudet vaihtelevat mutta Suomessa Intercity-junien suurin sallittu nopeus on 160-200 km/h ja Pendolino-junien jopa 220 km/h ajettavasta rataosasta riippuen ja nämä ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Vielä nopeampia ovat eurooppalaiset ja japanilaiset suurnopeusjunat, joiden huippunopeudet vaihtelevat varta vasten rakennetuilla erikoisradoilla 240-330 km/h.

Tavarajunat kootaan tavaraliikenneasiakkaiden tuotteilla ja tavaroilla kuormatuista tavaravaunuista ja Suomessa tavarajunat kulkevat aikataulun mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sen sijaan on tapana päättää junan kulkuunpanosta vasta silloin, kun kuljetettavaa on riittävästi. Tavarajunien koko vaihtelee noin tuhannesta tonnista noin 5000 tonniin ja Yhdysvalloissa ja joissain muissa maissa jopa 12000-18000 tonniin ja kulkunopeudet Suomessa 80-100 km/h:sta eurooppalaiseen 80-160 km/h:iin. Yhdysvalloissa kulkunopeus voi olla 40-70 mailia tunnissa.

VR Oy on suomalainen rautatieyhtiö, joka perustettiin 1995 erottamalla entisestä Valtion rautateistä osa liikenneyhtiöksi.

[muokkaa] Matkustaminen

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.

Jokaiselle junamatkalle tulee ostaa lippu joko junasta tai asemalta. Asemalta ostattaessa lippu tulee leimata junan lipunleimauslaitteessa. Junasta ostettuna hinta on sama (jos asema ei ole auki, muutoin palvelumaksu 3€, Pendolinoissa 6€), mutta tuolloin konduktööri, eli lipunmyyjä tulostaa lipun lippulaitteesta, jolloin se on valmiiksi leimattu. Satunnaisesti junissa on lipuntarkastajia, jotka tarkistavat matkustajien liput. Heitä on tosin aivan liian vähän, sillä monet pääsevät helposti pummilla eli ilman lippua päämääräänsä. Kun lipuntarkastaja huomaa, että matkustajalla ei ole lippua, hän kirjoittaa yli 80 euron tarkastusmaksun matkustajalle. Hinta on noussut viime vuosina erittäin paljon, mikä on positiivinen asia pummilla matkustavien vuoksi.

VR Julkaisee joka kuukausi matkaan-lehteä, joita on saatavana asemilla. Lehti on ilmainen ja matkustajat voivat ottaa lehden vaikka junamatkalle luettavaksi.

[muokkaa] Väitteitä rautateistä

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on käytössä nykyaikaisia matalalattiaisia ja ilmastoituja moottorivaunuja vanhojen vaunujen ohella. Kuvassa P-linjalla oleva Sm4-yksikkö Helsingin asemalla.

[muokkaa] Plussat

• tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
• hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
• mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
• rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
• junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
• autoliikenne ja ruuhkat vähenevät
• käytännön havaintojen mukaan busseja houkutelevampi kulkuväline
• teiden kuluminen vähenee
• turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
• hiljainen ja tasainen kulkeminen
• junien käyttöikä on pitkä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
• juniin mahtuu suuri määrä ihmisiä ja tavaraa (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40-60 matkustajaa)
• kun on tarpeeksi ihmisiä tai tavaraa, juna on edullinen kuljetusmuoto
• kiskojen välityskyky on teitä parempi, mutta ne vievät vähemmän tilaa
• kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
• meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

[muokkaa] Miinukset

Rautatieaseman ympäristössä sijaitsee usein useita rinnakkaisia raiteita käsittävä ratapiha, jossa vaunut ja veturit voivat seistä, ja jossa junat voivat kohdata toisensa.

• radan rakentaminen on kallista (km-kustannus moottoritien hintaluokassa)
• junat ovat kalliita (esim. 307-paikkainen Pendolino-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300 000 - 500 000 euroa)
• vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsekannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
• yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
• aiheuttaa paikallisia meluhaittoja

[muokkaa] Ennätyksiä

• Sähkömoottorijuna: 574,8 km/h, Ranska, 2007^[1]
• Maglev- eli levitoiva juna: 581 km/h, Kiina, Shanghai, 2003
• Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
• Veturi 357 km/h, Siemensin valmistama ÖBB:n sarjan 1216 sähköveturi, Saksa, 2006
• Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
• Dieselveturi 271 km/h, TEP-80, Venäjä, 1992 (valmistajan ilmoittama)
• Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
• Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

[muokkaa] Junien valmistajia

• Alstom, Ranska
• AnsaldoBreda, Italia
• Bombardier, Kanada
• Siemens, Saksa
• Stadler, Sveitsi
• Talgo, Espanja

[muokkaa] Aihepiiriin kuuluvaa

• Duoraitiovaunu
• Junalaji
• Kaupunkiraideliikenne
• Metro
• Moottorivaunu
• Pikaraitiotie
• Raideleveys
• Raitiovaunu
• Rautateiden historia
• Rautatien opastimet
• Veturi
• Vaunu

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ France celebrates train's new speed record in Champagne

[muokkaa] Katso myös

• Liikenne
• Liikennepaikkojen lyhenteet