Markus Mattsson
Wikipedia
Markus Mattsson (s. 30. heinäkuuta 1957 Suoniemellä) on suomalainen entinen jääkiekkomaalivahti. Mattsson oli ensimmäinen suomalaismaalivahti Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloissa.
Mattsson pelasi Suomessa vain tamperelaisjoukkueissa. Ilvestä hän edusti kaudet 1973–1977 ja Tapparaa Pohjois-Amerikasta paluunsa jälkeen 1984–1987. Tapparassa Mattsson voitti kaksi Suomen mestaruutta. Yhteensä hän pelasi SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa 199 ottelua, joista 155 kentällä. Pudotuspeleissä hän oli kentällä jokaisessa pelaamassaan 17 ottelussa.
Pohjois-Amerikassa Mattsson pelasi seitsemän kautta. Kesällä 1977 hänet varattiin sekä NHL:ään että WHA:han. Mattsson aloitti WHA:ssa samana vuonna Quebec Nordiquesissa. Hänet kaupattiin kesken kauden Winnipeg Jetsiin, jossa pelasi vuoden 1981 loppuun. Mattsson voitti WHA:n mestaruuden ja jatkoi joukkueessa, kun Winnipeg siirtyi pelaamaan NHL:n puolelle liigojen yhdistyessä. Kauden 1981–1982 Mattsson pelasi CHL-liigassa. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi Minnesota North Starsiin ja sieltä edelleen Los Angeles Kingsiin, jossa lopetti ammattilaisuransa. Tammikuussa 1984 Mattsson jäi historiankirjoihin, kun hän pysäytti Wayne Gretzkyn 51 ottelun pisteputken. Pelejä Mattssonille kertyi NHL:n runkosarjassa 92 ja WHA:ssa 68.
Mattsson pelasi maajoukkueessa yhteensä 45 ottelua. Hän puki Suomen paidan päälleen kuitenkin vain kerran MM-kisoissa ja Kanada Cupissa.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 2 Suomen mestaruutta (1986, 1987)
- 1 SM-hopea
- 2 WHA:n mestaruutta, Avco Trophyä (1978, 1979)
- SM-sarjan vuoden tulokas (1975)
- Lynces Academicin parhaan maalivahdin patsas (1986)
- Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1986)
- New York Islanders varasi Mattssonin NHL:ään numerolla 87 vuonna 1977
- Suomen Jääkiekkoleijona #111
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Mattssonin tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
- Markus Mattsson nhlfinns.com:ssa
