Monniset
Wikipedia
| Corydoradinae | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kuparimonninen (Corydoras aeneus) |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Tieteellinen nimi | ||||||||||||||||
| Corydoradinae |
||||||||||||||||
Monniset (Corydoradinae) ovat pieniä ja suosittuja akvaarion pohjakaloja, jotka kuuluvat panssarimonneihin. Suuressa osassa seura-akvaarioita uiskentelee jokin pieni monnislaji. Yleisin lienee kuparimonninen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suvut
Monniset jaetaan kolmeen sukuun[1]:
- Soukkamonniset (Aspidoras)
- Vihermonniset (Brochis)
- Monniset (Corydoras)
Uusimpien tietojen mukaan Corydoradinae-alaheimoon kuuluisi myös suku Scleromystax.
Soukkamonnisia on kuvattu 14 lajia ja 4 odottaa kuvaamistaan. Luultavasti niitä on vielä enemmän. Vihermonnisissa on vain kolme lajia. Corydoras-monnisia on kuvattu yli 130-lajia ja ainakin noin 50 tuntematonta lajia on kuvattujen lisäksi jo esiintynyt akvaariokaupan piirissä. [1]
Tyypillisiä monnislajeja ovat mm. Korumonninen (Corydoras elegans), Kuparimonninen (Corydoras aeneus), Täplämonninen (Corydoras paleatus) ja Vihermonninen (Brochis splendens).
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Monnisilla ei ole muille kaloille tyypillisiä suomuja vaan luulevyistä muodostunut panssari.[2] Monniset jäävät pieniksi. Pääosa monnislajeista on 4-7 cm mittaisia, lähes kaikki alle 10-senttisiä.[1]
[muokkaa] Alkuperä
Monniset ovat kotoisin Etelä-Amerikasta ja ovat levinneet ylhäältä maanosan pohjoisosasta alas Argentiinan pohjoisosaan saakka.[1]
[muokkaa] Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Monniset oleskelevat mieluiten pohjassa, jonka soran pitää olla pienirakeista ja pyöreää ilman teräviä reunoja.
[muokkaa] Vesiolot ja ravinto
Monniset tyytyvät tavanomaisiin vesioloihin ja syövät peruskuivaruokaa. Ne tonkivat ruokaa soran joukosta, jonne ruoka helposti muuten jäisi pilaantumaan, ja ovat näin ollen hyviä "roskisdyykkareita".[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Pertti Rassi (1997): Panssarimonnit. Gummerus. ISBN 951-97628-0-9.
- ↑ David Alderton (1998): Värikäs akvaario. Tammi. ISBN 951-31-1170-9.
