Musée du quai Branly
Wikipedia
Musée du quai Branly tai Musée des Arts premiers tai Arts et civilisations d'Afrique, d'Asie, d'Océanie et des Amériques eli suomeksi Alkuperäistaiteen[1] museo eli Afrikan, Aasian, Oseanian ja Amerikan taiteen ja kulttuurin museo sijaitsee Pariisin VII:ssä kaupunginosassa (osoitteessa 37, quai Branly - portail Debilly 75007, Pariisi), tiloissa jotka kuuluivat aiemmin maan ulkomaankauppaministeriölle. Museon avajaiset pidettiin 20. kesäkuuta 2006 ja tilaisuudessa puhui presidentti Jacques Chirac ja kutsuvieraina olivat YK:n pääsihteeri Kofi Annan sekä maailman ehkä tunnetuin antropologi Claude Levi-Strauss.[2] Yleisö pääsi tutustumaan uuteen museoon 23. kesäkuuta 2006 lähtien.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Museon tarkoitus
Kyse on ei-länsieurooppalaisesta taiteesta, joka 1900-luvun aikana on vallannut melkoisen sijan myös Euroopan museoiden kokoelmissa. Tämä kehitys on tapahtunut erityisesti useiden kirjailijoiden ja kuvataiteilijoiden vaikutuksesta. Myös Claude Lévi-Strauss on omalta osaltaan vaikuttanut tunnettuna ranskalaisena antropologina, filosofina ja kulttuurikirjoittajana museon syntymiseen. Ajatuksena oli avata Pariisissa vuonna 2006 museo, joka olisi omistettu kokonaisuudessaan Afrikan, Aasian, Oseanian ja Amerikan etnografiselle ainekselle. Näin olisi mahdollisuus laajentaa ja syventää esineiden ja muidenkin välineiden avulla näiden kulttuurien tuntemusta. Nämä kultturit usein jäävät myös Unescon maailmanperintöluettelon ulkopuolelle. Lisäksi kannustimena olivat ne 3,5 miljoonaa kavijää, jotka vierailivat Louvreen avatulla osatolla vuoden 2000 jälkeen.
[muokkaa] Taustaa
Jacques Kercache, taidekauppias ja afrikkalaisen taiteen asiantuntija, yritti jo 1990-luvun alkuvuosina saada Louvren museon hyväksymään kokoelmiinsa «Alkuperäistaidetta» (arts premiers), jonka termin hän oli itse kehitellyt. Hän julkaisi tämän sisältöisen artikkelin Liberation lehdessä vuonna 1990 ja tapasi samana vuonna silloisen Pariisin pormestarin Jacques Chiracin jonka on sanottu olevan erittäin suuri alkuperäistaiteen ystävä. Sittemmin, vuonna 1995 Chirac valittiin presidentiksi. Heti kun hän oli tullut valtion johtoon, niin hän aikaansai alkuperäistaiteen osaston Louvren museoon. Vuotta myöhemmin hän ilmoitti projektista, jonka tarkoituksena oli luoda uusi museo. Hänen suunnitelmansa kohtasivat kuitenkin suurta vastustusta ja eritoten ”musée de l’Hommen” (kansatieteellinen museo) henkilökunnan taholta vuonna 1999. Työtekijöiden mukaan ”musée de l’Hommen” kokoelmien eriyttäminen ja hajauttaminen oli suuri ongelma museon toiminnalle ja mikäli kyseessä vielä olisi esineiden esteettinen valinta, niin se vähentäisi jo olemassa olevan ja tulevan museon tieteellistä arvoa ja arvostusta.
Alkuperäistaiteen museo toimii kolmen eri ministeriön alaisuudessa; Kulttuuri- ja kommunikaatioministeriön, Kansallisen opetusministeriön sekä Tieteestä vastaavan apulaisministeriön alaisuudessa.
[muokkaa] Museon käyttö
Museon ensimmäisenä aukiolopäivänä 23. kesäkuuta 2006 museossa vieraili kaikkiaan 8757 henkilöä. On kuitenkin muistettava, että kolmena ensimmäisenä aukiolopäivänään museossa vierailu oli ilmaista.
Musée du quai Branly on uudenlainen kulttuurirakennus. Se on samalla kertaa museo, opetuskeskus ja tutkimusinstituutti sekä se antaa myös mahdollisuuden «elää» julkista olemista. Museo on rakennettu yhdelle viimeisistä Pariisin sydämessä olevista vapaista tonteista, Museon rakentamisen periaatteista ja alkuperäisestä konseptiosta on vastannut arkkitehti Jean Nouvel.
Museo on siis myös tutkimuskeskus. Museo on kohtauspaikka yliopistomaailman ja museossa kävijöiden välillä. Se myös sallii tutkijoille ja konservaattoreille yhdessä työskentelemisen mahdollisuuden.
[muokkaa] Kokoelmat
Museo koostuu aiemmista ”musée de l’Hommen” etnologisista kokoelmista, jotka sijaitsivat Chailloton palatsissa, ja Afrikkalaisen ja Oseanialaisen kansallisen museon (musée national des arts d’Afrique et d'Océanie) kokoelmista valituista teoksista. Kokoelmat käsittävät kaikkiaan yli 300 000 esinettä, josta jatkuvasti on näytteillä noin 3500 kohdetta.
[muokkaa] Museo numeroina[3]
- Pinta-ala :
- Kokonaispinta-ala 25 100 m²
- Jatkuvasti esillä olevien kokoelmien tila 1 750 m²
- Kansainvälisten näyttelyiden tila 2 000 m²
- Dokumenttien näyttelytila – itäinen 600 m²
- Antropoginen näyttelytilä – läntinen 800 m²
- Teosten varasto 6 095 m²
- Puutarha 17 500 m²
- 169 puuta (kokonaismäärä)
- 886 pensasta
- 74 200 sanajalka- ja heinäkasvia
- Kasvijulkisivu
- Pinta-ala 800 m²
- 150 kasvavaa kasvilajiketta
- 15 000 kasvavaa kasvia
- Claude Lévi-Strauss teatteri
- Suuri Sali 390 istuinpaikkaa
- Elokuvasali 100 paikka
- Mediateekki
- Lukusali 1 350 m², eli 250 lukupaikkaa, neljässä eri salissa
- 25 000 vapaasti käytettävää teosta
- 250 000 teosta varastossa, joista 2 000 on 1600- ja 1700-luvuilta
- 3 000 aikakauslehteä, joista 300 sähköistä
- 650 000 kuvallista dokumenttia
- 6 000 kokoelmakansiota
- 11 000 m² varastoja
- Tutkimus ja opetus
- 3 opetustilaa – à 55 paikkaa
- 4 opetustilaa (varattavia) – à 26 paikaa
[muokkaa] Rakennus
Rakennus käsittää kokonaispinta-alaltaan 25 100 neliömetrin tilat, jotka jakautuvat neljään erilliseen, mutta katoksin yhdistettyyn rakennukseen. Viisikerroksisen rakennuksen yksi seinä on peitetty 800 neliömetrin suuruisella kasvustolla ja sen on suunnitellut arkkitehti Jean Nouvel ja kokonaisuuden lävistävän kulkusillan osittaisena innoittajana hänellä on ollut läheisyydessä sijaitseva Eiffel torni eräänlaisena jättimäisenä 3200 tonnin siltana, jossa on myös 500 000 pulttia. Rakennuksen puutarhan on suunnitellut maisema-arkkitehti Gilles Clément. Puutarha koostuu kasvillisuudesta sekä pienten kumpareiden ja polkujen muovaamasta maastosta ja kivetyistä puroista. Puutarha on ihanteellinen paikka meditaatiolle ja unelmoinnille.
Museo on tullut maksamaan, ilman kokoelmia, 233 miljoonaa euroa.
Museon neljä rakennusta ovat:
- Päärakennus, jossa on suurin keskusgalleria. Rakennus on 200 metriä pitkä ja siinä on useita korkeita saleja. Tässä rakennuksessa on myös auditorio, opetustiloja, lukusali, vaihtuvien näyttelyiden tila sekä ravintola.
- Yliopistorakennus käsittää kirjaston, toimistoja ja työtiloja.
- Branly-rakennus, jossa on em. 800 m² suuruinen viherjulkisivu, käsittää keskuksen hallinnolliset tilat viidessä kerroksessa.
- Auvent-rakennus, jossa sijaitsevat mediateekki sekä monipuoliset varastotilat.
[muokkaa] Vastakohtaisuuksia
Museon perustaminen, joka oli omassa lajissaan maailman suurin projekti, herätti luonnollisesti monenlaista keskustelua ja hyvin vastakkaisiakin mielipiteitä jo ennen kuin se avasi ovensa yleisölle.
- Taide vaiko kulttuuri? Keskusteluissa on kyselty siitä, kenellä on velvollisuus ja oikeus esitellä taidetta. Myös taiteen ja kulttuurin suhde ja niiden liittyminen toisiinsa ja niiden erillään oleminen ovat myös olleet keskustelun kohteita.
- Tasa-arvo esillepanossa. Jos museolla on tehtävänä ympäri maailmaan kerääntyneen kultturin ja taiteen esittäminen, niin on keskusteluissa pidetty puutteena myös useiden osa-alueiden puuttumista. Museon avautumisen yhteydessä Québecissä on kritisoitu voimakkaasti kaikkien kanadalaisten esineiden lähes täydellistä puuttumista museon kokoelmista. Tämä koskee tietenkin eskimoiden kulttuuria. Toisaalta museon kokoelmista voidaan nähdä Ranskan läheinen suhde Afrikan maihin, sillä ne ovat hyvin esillä.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Ranskassa on käyty laajaa keskustelua käsitteestä arts premiers, joka on tässä suomennettu alkuperäistaiteeksi, koska termille premier on myös alkuperään viittaava konnotaatio. Tavallaan on puhe myös alkuperäiskansoista, joista primitiivisinä puhuminen on usein koettu halventavaksi ilmaisuksi. Keskustelua ovat luonnollisesti käyneet eritoten antropologit.
- ↑ Discours inaugural et vidéo
- ↑ Numerotiedot perustuvat museon omaan ilmoitukseen nettisivuillan
