Musiikki

Wikipedia

Jan Mijtens: Luuttua soittava nainen, 1648. Öljy kanvaasille.

Musiikki (kreik. μουσική, mūsikē) eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Mūsikē tekhnē tarkoitti antiikin Kreikassa 'muusain taidetta' eli säveltaiteen ohella myös runoutta ja tanssia.

[muokkaa] Musiikin määritelmä

Nykyään musiikki voidaan käsittää sarjaksi tietynkorkuisia ääniä (melodia) tai säännöllisiä rytmejä, jotka on järjestelty kuuloaistiamme miellyttävällä tavalla. Miellyttävyys perustuu paljolti kuulijan omiin mieltymyksiin ja arvomaailmaan, jotka muokkautuvat kulttuurin ja ajan myötä, sekä säveliin, jotka tuottavat aistimellista mielihyvää.

Musiikin määritelmiä eri aikakausilta:

Kyky erottaa korkeiden ja matalien sävelten ero (Ptolemaios, 100—178 jaa.).

Tiede melodiikasta ja siihen liittyvistä asioista (Aristides Quintilianus, n. 200-luku jaa.).

Oppi luvuista ja lukusuhteista (Cassiodorus, n. 490—585).

Ars recte cantendi, taito laulaa oikein (tuntematon, keskiaika).

Planeettojenvälistä kommunikaatiota (tuntematon, keskiaika).

Sielun tiedottomasti harjoittama salainen aritmetiikka (Gottfried Leibniz, 1646—1716).

Tiede ja taide, jonka tarkoituksena on tarkoin harkiten valita kauniita ja miellyttäviä sointeja, liittää ne oikein yhteen ja suloisesti esittää, jotta niiden kaunosointi ylistäisi Jumalan kunniaa ja kaikkia Hänen tekojaan (J. Mattheson, 1700-luvun alku).

Taito yhdistellä säveliä korvaa miellyttävällä tavalla (Jean-Jacques Rousseau, 1712—1778).

Taito ilmaista sävelten avulla tunteita (H. C. Koch, 1800-luvun alku).

Näkymätön (Herder, 1800-luku).

Ikuinen (Schelling, 1800-luku).

Musiikin sisältönä ovat liikkuvat sävelmuodosteet (Eduard Hanslick, 1800-luvun loppu).

Sisäisen ihnimillisen luonnon heijastaja (Schönberg, 1900-luku).

Järjestyksen luoja ilmiöiden, erityisesti ihmisen ja ajan välille; kyvytön itsessään ilmaisemaan mitään (Igor Stravinski, 1900-luku).

Organisoitua ääntä (Edgard Varèse, 1900-luku).

Musiikkia voidaan tuottaa keholla esimerkiksi laulamalla tai käsiä taputtamalla. Useimmissa kulttuureissa on lisäksi kehitetty soittimia, jotka tuottavat soinniltaan erilaisia säveliä tai rytmejä. Nykyään musiikkia voidaan luoda myös elektronisesti.

Musiikin funktio voi olla taiteellinen, sosiaalinen, ritualistinen tai pelkkä esteettisen mielihyvän tuottaminen.

Se, mikä arkielämässä saattaa kuulostaa tavanomaiselta ääneltä, voi olla musiikkia tietyssä yhteydessä, kun siihen päätetään suhtautua musiikkina.

[muokkaa] Alkuperä

Musiikin alkuperää ei tunneta varmasti. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien (kuten lintujen) matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisen leikkisä ja seurallinen perusolemus. Musiikki on usein liitetty kulttuurin mytologiaan ja yhdistetty osaksi rituaaleja. Musiikkia on syntynyt jokaisen kulttuurin historiassa, niinpä sitä voidaan verrata yhteiskunnallisessa merkityksessä puhekieleen.

Ennen 1700- ja 1800-luvun teollista vallankumousta ja sen jälkeistä globalisaatiota oli jokaisella kulttuurilla omanlaisensa musiikkiperinne. Nykyisin länsimainen musiikki on levinnyt lähes kaikkiin teollistuneisiin maihin ja jonkin verran myös kehitysmaiden urbaaneille seuduille. Samalla se on kuitenkin imenyt vaikutteita muiden kulttuurien musiikista muodostaen uudenlaisia musiikkityylejä.

Koska musiikkiesitys on aikaan sidottu, eikä se kuvataiteesta poiketen pysty säilymään sellaisenaan, on se aiemmin siirretty opettamalla sukupolvelta toiselle. Nuottikirjoituksen keksiminen 1000-luvulla oli mullistus musiikin säilyttämisessä, ja seuraava suuri edistysaskel oli musiikin äänittämisen keksiminen 1800-luvun puolivälissä. Nykyään musiikista pystyykin hyvin yksinkertaisin keinoin nauttimaan kuka tahansa ja missä tahansa.

[muokkaa] Musiikki eri kulttuureissa

Afrikkalainen musiikki
Afroamerikkalainen musiikki
Arabialainen musiikki
Intialainen musiikki
Iranilainen musiikki
Japanilainen musiikki
Kiinalainen musiikki
Latinalaisamerikkalainen musiikki
Länsimainen musiikki
Suomalainen musiikki

Länsimaissa muiden kulttuurien musiikkia afroamerikkalaista musiikkia lukuun ottamatta kutsutaan etnomusiikiksi. Musiikkikulttuurien yhteensulautumana syntynyttä musiikkia kutsutaan maailmanmusiikiksi.