Näkövamma
Wikipedia
Näkövamma on silmän näkökykyä heikentävä vamma. Vamman voi aiheuttaa sairaus tai tapaturma. Yleisimmät näkövammoja aiheuttavat sairaudet ovat silmäpohjan perinnölliset rappeumat (yleisimpänä verkkokalvorappeuma), silmäpohjan ikärappeuma, glaukooma, näköhermojen ei-synnynnäiset viat sekä diabeettinen retinopatia. Tapaturmien osuus on alle kaksi prosenttia kaikista tapauksista.
Vamman vakavuuden asteen perustella näkövamma voi olla joko sokeutta tai heikkonäköisyyttä.
Suomessa näkövammasta kärsii arvioidut 80 000 henkilöä. Heistä suurin osa on heikkonäköisiä, ja sokeita on ilmeisesti alle 10 000.[1]
Maailman terveysjärjestö jaottelee näkövammaisuuden viiteen vaikeusluokkaan:
- Heikkonäköinen
- Vaikeasti heikkonäköinen
- Syvästi heikkonäköinen
- Lähes sokea
- Täysin sokea[2]
