Verkkokalvorappeuma
Wikipedia
Verkkokalvorappeuma (retinitis pigmentosa, RP-tauti) on perinnöllinen ja melko yleinen silmän verkkokalvon eli retinan rappeutumissairaus. Suomessa tautigeeniä kantaa noin joka 80. ihminen ja esiintyvyys on 1/4000. Usein tautia esiintyy yhdessä Usherin syndrooman kanssa. Verkkokalvorappeuma alkaa ensin hämäräsokeutena ja etenee näkökentän supistumiseksi, ns. "putkinäöksi", mutta näkökyky ei heikkene, ja jopa pitkälle edennyttä RP-tautia sairastava pystyy lukemaan pientä tekstiä, vaikka esimerkiksi kasvojen tunnistaminen ja liikkuminen vieraissa paikoissa on hankalaa.
Sairaus etenee vähitellen, ja usein retinitikko tottuu heikkoon näköönsä eikä huomaa sairautensa etenemistä. Osa verkkokalvorappeumaa sairastavista saattaa sokeutua täysin, mutta suurimmalla osalla säilyy osittainen näkökyky.
Verkkokalvorappeuma johtuu verkkokalvon sauvasolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Tuhoutumisen arvellaan johtuvan monen eri geenin mutaatiosta, joka aiheuttaa verkkokalvolle ruskeaa pigmenttiä. Nykylääketiede ei pysty estämään sairauden etenemistä, eikä verkkokalvorappeuma ole parannettavissa.
